Surkuhupaisa selviytymistarina Naurettavuus ammentaa Pulcinella-käsinukkeperinteestä ja käy normeja vastaan

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 08/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Viikon Kovin Biisi: VKB 07/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Samuli Putro – Elämäni miehet (WSOY 2025)

Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään on kirjoittanut kirjan miesten välisestä dynamiikasta ja omista henkisistä arvistaan.

LAURA FRIMAN & MIKKO MATTLAR: Kultaturbo – Suosikki-lehden tarina (Johnny Kniga) 2024

Kyllä se nyt niin vaan on, että suurin piirtein jokainen minun ikäluokastani ja nuoremmista ja vanhemmistakin on Suosikkia lukenut. Joskus löysin roskiksesta 60-luvun lopun ja 70-luvun alun hyväkuntoisia Suosikkeja ja nyt vähän harmittaa, että tuli ne vietyä antikvaarioon. Taisin olla siinä 10 v. ja vaikka Suosikki tuli kotiin, niin sitä osittain inhosi, eikä noin vanhoille numeroille ollut sitäkään vertaa käyttöä. Väärin, etenkin tämän kirjan perusteella ne vanhat numerot vasta loistavia (sanan voi käsittää miten haluaa) olivatkin keksittyine juttuineen ja mitä siellä nyt sitten olikaan.

Aikion single sukeltaa ihmiskohtaloihin elämän solmukohdissa

Suomirockin ytimeen vapaasukelluksia harrastava Aikio julkaisi tänään uuden singlen...

Jaa somessa

Intiimejä, intensiivisiä ja tinkimättömiä näyttämöteoksia jo 20 vuotta luonut Antti-Juhani Manninen saapuu ensi kertaa Turun Kaupunginteatterin näyttämölle uudella sooloteoksellaan Naurettavuus. Kantaesitys Sopukassa 2.11. on osa nykynukketeatterin TIP-Festiä, mutta esitykset jatkuvat 16.12. asti.

Aikuisten nukketeatteria ja uutta esitystaidetta yhdistävä Naurettavuus sukeltaa siihen, mitä teatteri voisi olla jossain kaukaisessa menneisyyden tai tulevaisuuden hämärissä. Ääneen pääsevät napolilaisen markkinatorin omavaltaisen anarkistiset nukkehahmot, ja katsojan eteen levittäytyy ihmisyyden kaunis, surkuhupaisa selviytymistarina kaikessa näyttelijänkokoisessa haavoittuvuudessaan.

Turun Kaupunginteatteri

Pohjana italialainen räävitön käsinukkeperinne

Naurettavuus pohjaa vahvasti keskiaikaiseen italialaiseen Pulcinella -käsinukkeperinteeseen, jonka keskiössä on pienen ihmisen puolta pitävä Pulcinella-hahmo: kansanmies, joka näkee vallitsevan yhteisön kipupisteet sekä ympäristön vaatimusten naurettavuuden – eikä epäröi ilmaista mielipidettään asiasta.

Antti-Juhani Manninen on ollut lyhyesti Italiassa 2000-luvun alussa Pulcinella-perinteen mestareiden Roberto Vernettin ja Bruno Leonen opissa opetellen vanhaa napolilaista la guarattelle -käsinukketeatteriperinettä:

“Quarattellen kuvasto on syntynyt kokonaisuudessaan hyvin erilaisesta ihmiskäsityksestä ja ruumiinkäsityksestä kuin miten nykyaikana ihminen nähdään. Keskiaikainen ihmiskuva oli hyvin kosmologinen, ihminen vertautui suoraan ympäröivään todellisuuteen, eikä ihmisen ruumiillisuus ollut yhtä ongelmoitua. Kaiken keskiössä oli pieni hyvin ruumiillinen ja syklisen ajan mukaan elävä ihminen.”

“Nukeille annettiin myös enemmän vapauksia markkinatoreilla, kuin ihmispuhujille: nuket saattoivat arvostella valtaapitäviä räävittömämmin ja ihmisiä suorasanaisemmin, ilman vaaraa, että kenenkään kaula tulee katkaistuksi. Ja nukenhan saa aina korjattua”,

Manninen kertoo.

Käsittelyssä ihmisen ja instituution välinen skisma

Nauru mahdollistaa hankalienkin teemojen käsittelyn kepeästi. Mannisen käsissä erilaiset rakenteet ja instituutiot, kuten poliisi tai vuokranantaja – tai itse kuolema hakataan koomisesti haudan lepoon. Nukkien tekemänä yksilön ja instituution välinen skisma tulee etäännytetysti käsiteltyä: kun nukke lyö nukkea, ketään ei satu, nukke on aina korjattavissa ja korvattavissa.

“Pulcinella-hahmo on eräänlainen äärisubjekti, joka ei suostu joustamaan yksilöllisestä vallastaan omaan elämäänsä minkään auktoriteetin tai instituution vaatimuksesta. Pulcinella räpiköi naurettavuuteen saakka kaikkia ympäröiviä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia voimia vastaan. Sivistymätön hahmo on itsekeskeisyydessään ja ymmärtämättömyydessään lähempänä luonnonvoimaa tai lasta, kuin aikuista ihmistä”,

Manninen pohtii.

Esityksen keskiöön nousee myös kommunikaation merkitys. Välillämme käytävässä keskustelussa korostuu sanallinen ilmaisu, vaikka todistetusti suurin osa kommunikaatiostamme on sanatonta. Tämä näkyy nukkehahmojen yhtä aikaa tärkeässä ja naurettavassa pyristelyissä yrittää ymmärtää ja sanallistaa omaa kokemustaan, olemistaan ja tekojaan. Tuloksena on paljon kauniita ajatuksia sekä täysi sekasotku.

TYÖRYHMÄ

  • Konsepti, äänisuunnittelu ja esiintyminen: Antti-Juhani Manninen
  • Dramaturginen neuvonantaja: Merja Pöyhönen
  • Valokuvat: Jussi Virkkumaa
  • Valosuunnittelu: Jarkko Forsman
  • Teknikko: Arttu Aarnio
  • Nukenrakennusassistentti: Heini Maaranen
  • Ajatteluapulainen: Jaakko Lilja
  • Tuotanto: Antti-Juhani Manninen, Turun Kaupunginteatteri ja Aura of Puppets

NAURETTAVUUS

  • Ensi-ilta ke 2.11.2022 klo 19.00
  • Muut esitykset 3.11.–16.12.2022
  • Näyttämö: Sopukka, Turun Kaupunginteatteri, Itäinen Rantakatu 14, Turku
  • Kesto: 1 t, ei väliaikaa
  • Ikäsuositus: 13+Kieli: englanti, sanaton
  • Liput: 10–25 € Turun Kaupunginteatterin ja Lippupisteen kanavista

Lähde Turun Kaupunginteatteri

spot_img