Raivo Jackson jatkaa synkällä, mutta nyt myös toiveikkaalla linjalla – debyyttialbumi luvassa helmikuussa.
Debyyttialbuminsa helmikuussa julkaiseva Raivo Jackson on julkaissut tänään uuden singlen, joka kantaa...
Suomalainen jazz-bändi Uusi Aika luo uudella levyllään hybridin missä aasialaisen minimalismi ja intialaiset ragat yhdistyvät suomalaiseen spirituaaliseen jazziin.
Ilo kokea tänä vuonna jo toinen ep kotimaisen lahjakkaan Omnitronin tuottamana. Tällä kertaa Reginaldin Platypus Trax julkaisi elektrolla tankin täyttäneen audio-ajoneuvon.
Vesan Kansioissa luodaan syviä katsauksia niin jo kauan sitten elettyihin kuin vasta maailmaan syntymässä olevien ilmiöiden keskelle. Salaisia arkistojaan palstalla raottaa toimittaja Vesa Vahtera.
Levy käynnistyy Viimeinen syksy -LP:llä, joka julkaistiin luonnollisesti syksyllä 1979. Pelle oli edellisellä (loistavalla) Pelko ja viha -levyllä noussut maamme ykkösriviin ja tämä levy vakiinnutti paikan. Se nousi listoille joulukuussa ja oli parhaimmillaan viidentenä tammikuussa 1980. Levy, etenkin sen A-puoli, on erittäin vahvaa uuden aallon rockia. Kaikki tekstit ovat siinä Pellen ja sävellykset Taskisen tai Rubberduck Jonesin, paitsi selvästi poikkeava reggae Gabriel on Pellen ainoa sävellys levyllä.
Suomalainen jazz-bändi Uusi Aika luo uudella levyllään hybridin missä aasialaisen minimalismi ja intialaiset ragat yhdistyvät suomalaiseen spirituaaliseen jazziin.
Ilo kokea tänä vuonna jo toinen ep kotimaisen lahjakkaan Omnitronin tuottamana. Tällä kertaa Reginaldin Platypus Trax julkaisi elektrolla tankin täyttäneen audio-ajoneuvon.
Sapiens-kirjallaan tunnetuksi tullut Yuval Noah Harari tarkastelee uutuuskirjassaan Nexus – Tietoverkkojen lyhyt historia, miten informaation virta on rakentanut ja tuhonnut maailmaamme. Viime 100 000 vuoden ajan me sapiensit olemme koonneet itsellemme huikeasti vaikutusvaltaa. Mutta kaikista keksinnöistämme, löydöistämme ja valloituksistamme huolimatta meitä uhkaavat suuret vaarat: maailma on ekologisen romahduksen partaalla, poliittiset jännitteet kasvavat ja väärää tietoa on kaikkialla. Lisäksi syöksymme suin päin tekoälyn aikakauteen – tuntemattomaan tietoverkkoon, joka saattaa hävittää lajimme. Miksi olemme niin itsetuhoisia kaikista saavuttamistamme edistysaskelista huolimatta?
Alunperin 1894 ilmestynyt kirja on nyt viimein käänntetty suomeksi. Tarmokkaana naisasialiikkeen edelläkävijänä ja länsimaisen esoterian uranuurtajana tunnetuksi tullut näyttelijä-ohjaaja Florence Farr (1860–1917) käsittelee romanssitarinan kaapuun kätketyssä kertomuksessaan niin todellisuuden luonnetta, taidetta, naistenoikeuksia kuin modernin yhteiskunnan ongelmia. Muun muassa Oscar Wilden, A. E. Waiten, George Bernard Shawin ja W. B. Yeatsin lähipiiriin kuulunut Farr teki näyttämötaiteen ja musiikin ohella pitkän uran myös Englannin merkittävimmän esoteerisen järjestön Kultaisen aamunkoiton hermeettisen sääntökunnan johtoportaassa.
Venezuelasta kotoisin oleva artisti Pablo Sânchez tuo uudella albumillaan föhn-tuulen lännestä keskelle Skandinavian harmaata, märkää ja väsyttävää syysmasennusta. Tätä baleaarista eskapisimia nauttii nyt mielellään.
Liettualainen artisti Teatre inspiroitui Liettualaisen underground-runoilijan Jurga Ivanauskaiten päiväkirjoista ja teki teemalevyn, joka on myös musikaalinen kuvaus hänen työympäristöstään huonosti valaistuista toimistotiloista, steriileistä online supportin vuorovaikutuksista ja kaupallisista verkostoista.
Levy käynnistyy Viimeinen syksy -LP:llä, joka julkaistiin luonnollisesti syksyllä 1979. Pelle oli edellisellä (loistavalla) Pelko ja viha -levyllä noussut maamme ykkösriviin ja tämä levy vakiinnutti paikan. Se nousi listoille joulukuussa ja oli parhaimmillaan viidentenä tammikuussa 1980. Levy, etenkin sen A-puoli, on erittäin vahvaa uuden aallon rockia. Kaikki tekstit ovat siinä Pellen ja sävellykset Taskisen tai Rubberduck Jonesin, paitsi selvästi poikkeava reggae Gabriel on Pellen ainoa sävellys levyllä.
On varmaan kolmas Ozzy-kirja, joka tuli luettua. Black Sabbathista ainakin yksi ja Iommin ja viimeksi Geezerin muistelmatkin. Wardista sellaista ei taida olla tehtykään. Tämän lukemiseen oli parikin syytä. Etenkin se, että Ozzy ja Black Sabbath tekivät viimeiset keikkansa (tai ainakin ensin mainittu) heinäkuun 2025 alussa ja tässä Ozzy kirjoittaa vielä keikan jälkeisestä ajastakin, eli aika loppuun asti tässä mennään, koska hän kuoli 22.7.2025. Lisäksi kiinnitti huomiota, että tämän on suomentanut Jarkko Jokelainen. Ei se itse asiaa tietysti muuta, mutta on kiva "sivujuoni".
Tätä kirjaa tulikin odotettua. Blomilla oli Suomen parhaat levy-yhtiöt, erityisesti Love ja Johanna ja maan parhaat bändit; mm. Pelle, Ratsia, Woude, Lama, Hanoi ja muunlaisesta musasta vaikkapa Hurriganes, Leevi, Wigwam ja Badding. Kirjoittaja oli töissä yhtiöissä, kuten miehensä Harrikin, joka myös levytti ainakin Johannalle ja Lovelle. Itselle ei tuohon aikaan Suomessa muita levy-yhtiöitä ollutkaan kuin Blomin firmat ja Poko. Pokonkin paras bändi Kollaa Kestää levytti LP:nsä Johannalle.
Itsestään mies tässä kertoo, sehän paistaa läpi. Alussa kaikki naiivius ärsyttikin, kunnes tajusin, että tässähän kerrotaan minustakin. Ollaan suht samanikäisiä. Lähes kaikki osuu kohdalleen; pikkukaupunki, ihastuminen punkkiin jo lapsena, omat bändit jne. Katkollakin oltiin näköjään yhtä kauan (mä olin kyllä vähän muuallakin, mutta joo).
Tämä on siis Teemu Palosaaren (laulu, kitara, biisit) ja Jukka Tilsan (rummut) lastenlaululevy. Kolmantena on basisti Juho Palosaari + lukuisia vieraita. Tilsa on sarjakuvapiirtäjä ja hän vastaa luonnollisesti kansitaiteesta. Teemu Palosaari on toiminut mm. Pikku Kakkosessa ja yhdessä Tilsan kanssa on tehty pari runokirjaa: Runoja lapsille ja muille älyköille sekä Lisää runoja lapsille ja muille älyköille, joiden teksteihin nämä perustuvat.
Eppu Normaalista en ole erityisemmin koskaan välittänyt, joitakin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Ne poikkeukset olivat biisit, joissa oli Mikko Saarelan tekstit/sävelet. Hänen poistuttuaan bändistä, eivät hänen tekstinsäkään juuri auttaneet. Saarela siis jatkoi vielä tekstittäjänä ja säveltäjänäkin parilla seuraavalla levyllä. Mutta viimeistään Cocktail Barin aikaan viimeinenkin usko bändiin oli mennyt.
Sapiens-kirjallaan tunnetuksi tullut Yuval Noah Harari tarkastelee uutuuskirjassaan Nexus – Tietoverkkojen lyhyt historia, miten informaation virta on rakentanut ja tuhonnut maailmaamme. Viime 100 000 vuoden ajan me sapiensit olemme koonneet itsellemme huikeasti vaikutusvaltaa. Mutta kaikista keksinnöistämme, löydöistämme ja valloituksistamme huolimatta meitä uhkaavat suuret vaarat: maailma on ekologisen romahduksen partaalla, poliittiset jännitteet kasvavat ja väärää tietoa on kaikkialla. Lisäksi syöksymme suin päin tekoälyn aikakauteen – tuntemattomaan tietoverkkoon, joka saattaa hävittää lajimme. Miksi olemme niin itsetuhoisia kaikista saavuttamistamme edistysaskelista huolimatta?
On varmaan kolmas Ozzy-kirja, joka tuli luettua. Black Sabbathista ainakin yksi ja Iommin ja viimeksi Geezerin muistelmatkin. Wardista sellaista ei taida olla tehtykään. Tämän lukemiseen oli parikin syytä. Etenkin se, että Ozzy ja Black Sabbath tekivät viimeiset keikkansa (tai ainakin ensin mainittu) heinäkuun 2025 alussa ja tässä Ozzy kirjoittaa vielä keikan jälkeisestä ajastakin, eli aika loppuun asti tässä mennään, koska hän kuoli 22.7.2025. Lisäksi kiinnitti huomiota, että tämän on suomentanut Jarkko Jokelainen. Ei se itse asiaa tietysti muuta, mutta on kiva "sivujuoni".
Tätä kirjaa tulikin odotettua. Blomilla oli Suomen parhaat levy-yhtiöt, erityisesti Love ja Johanna ja maan parhaat bändit; mm. Pelle, Ratsia, Woude, Lama, Hanoi ja muunlaisesta musasta vaikkapa Hurriganes, Leevi, Wigwam ja Badding. Kirjoittaja oli töissä yhtiöissä, kuten miehensä Harrikin, joka myös levytti ainakin Johannalle ja Lovelle. Itselle ei tuohon aikaan Suomessa muita levy-yhtiöitä ollutkaan kuin Blomin firmat ja Poko. Pokonkin paras bändi Kollaa Kestää levytti LP:nsä Johannalle.
Itsestään mies tässä kertoo, sehän paistaa läpi. Alussa kaikki naiivius ärsyttikin, kunnes tajusin, että tässähän kerrotaan minustakin. Ollaan suht samanikäisiä. Lähes kaikki osuu kohdalleen; pikkukaupunki, ihastuminen punkkiin jo lapsena, omat bändit jne. Katkollakin oltiin näköjään yhtä kauan (mä olin kyllä vähän muuallakin, mutta joo).
Nostaako luonto ihmistä? Näin uskoi Friedrich Nietzsche, joka elämänsä heikoimpana hetkenä löysi luvatun maansa Alpeilta ja koki henkisen renessanssin. Hän ei ollut etsinnässään yksin – myös Hermann Hesse ja Richard Wagner kurottivat pyhiinvaelluksillaan etelään Alpeille ja niiden yli Italiaan. Filosofian historian suurimpaan draamaan mahtuu pakomatkoja ja salaromansseja, erakkoutopioita ja poliittisia ääriliikkeitä, Jumalan kuolema ja Dionysoksen inkarnaatio. Mitä sadan vuoden takaisten etsijöiden voimapaikoille kuuluu tänään, vieläkö genius loci, paikan henki puhuu vakaville vaeltajille?
Dreaming in Yellow kronikoi laajasti brittiläisen freeparty-kulttuurin kulta-ajoista ja niihin johtaneista ilmöistä yhden skenen pioneeri sound systemin näkökulmasta.
Art Odyssey 2021 on science fictionista innoituksensa saanut kirja- ja näyttelykokonaisuus, joka esittelee kahdeksan nykytaiteilijan scifi-henkisiä videoteoksia ja veistoksia.
alkoi buumi, jossa pikkubudjetin kauhuelokuvat silloin tällöin niittävät mainetta, kasvattavat kassavirtoja ja saavat arvostelumenestystä. Barbarian on tällainen elokuva.
Anna Karolina kuvaa rikosten maailmaa niin osuvasti, että kirjoista on tullut erityisen suosittuja vankien keskuudessa. Toinen meistä kuolee tänään on uuden dekkarisarjan avaus.