Surkuhupaisa selviytymistarina Naurettavuus ammentaa Pulcinella-käsinukkeperinteestä ja käy normeja vastaan

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 18/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Tapio Kujala valittu Taideyliopiston vararehtoriksi

Tapio Kujala valittiin Taideyliopiston koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi. Valinnassa korostettiin hänen johtamiskokemustaan ja laajoja verkostoja.

Teurastamon kesä tarjoilee monipuolista ohjelmaa Helsingissä

Teurastamon kesä täyttyy moninaisista tapahtumista Helsingin sydämessä, joista nauttivat kaikenikäiset kaupunkilaiset.

Laozi ja tekemättömyyden filosofia syntytaolaisuuden sydämessä

TaoLinin syväluotaava teos, Laozi ja tekemättömyyden taito, avaa ovia kiinalaisen ajattelun ja taolaisuuden maailmaan.

Malilainen musiikin legenda Oumou Sangaré palaa Suomeen pitkästä aikaa

Maliasta kotoisin oleva Grammy-palkittu Oumou Sangaré tuo syvän lauluäänensä ja karismaattisen läsnäolonsa Helsingin Savoy-teatteriin syyskuussa.

Jaa somessa

Intiimejä, intensiivisiä ja tinkimättömiä näyttämöteoksia jo 20 vuotta luonut Antti-Juhani Manninen saapuu ensi kertaa Turun Kaupunginteatterin näyttämölle uudella sooloteoksellaan Naurettavuus. Kantaesitys Sopukassa 2.11. on osa nykynukketeatterin TIP-Festiä, mutta esitykset jatkuvat 16.12. asti.

Aikuisten nukketeatteria ja uutta esitystaidetta yhdistävä Naurettavuus sukeltaa siihen, mitä teatteri voisi olla jossain kaukaisessa menneisyyden tai tulevaisuuden hämärissä. Ääneen pääsevät napolilaisen markkinatorin omavaltaisen anarkistiset nukkehahmot, ja katsojan eteen levittäytyy ihmisyyden kaunis, surkuhupaisa selviytymistarina kaikessa näyttelijänkokoisessa haavoittuvuudessaan.

Turun Kaupunginteatteri

Pohjana italialainen räävitön käsinukkeperinne

Naurettavuus pohjaa vahvasti keskiaikaiseen italialaiseen Pulcinella -käsinukkeperinteeseen, jonka keskiössä on pienen ihmisen puolta pitävä Pulcinella-hahmo: kansanmies, joka näkee vallitsevan yhteisön kipupisteet sekä ympäristön vaatimusten naurettavuuden – eikä epäröi ilmaista mielipidettään asiasta.

Antti-Juhani Manninen on ollut lyhyesti Italiassa 2000-luvun alussa Pulcinella-perinteen mestareiden Roberto Vernettin ja Bruno Leonen opissa opetellen vanhaa napolilaista la guarattelle -käsinukketeatteriperinettä:

“Quarattellen kuvasto on syntynyt kokonaisuudessaan hyvin erilaisesta ihmiskäsityksestä ja ruumiinkäsityksestä kuin miten nykyaikana ihminen nähdään. Keskiaikainen ihmiskuva oli hyvin kosmologinen, ihminen vertautui suoraan ympäröivään todellisuuteen, eikä ihmisen ruumiillisuus ollut yhtä ongelmoitua. Kaiken keskiössä oli pieni hyvin ruumiillinen ja syklisen ajan mukaan elävä ihminen.”

“Nukeille annettiin myös enemmän vapauksia markkinatoreilla, kuin ihmispuhujille: nuket saattoivat arvostella valtaapitäviä räävittömämmin ja ihmisiä suorasanaisemmin, ilman vaaraa, että kenenkään kaula tulee katkaistuksi. Ja nukenhan saa aina korjattua”,

Manninen kertoo.

Käsittelyssä ihmisen ja instituution välinen skisma

Nauru mahdollistaa hankalienkin teemojen käsittelyn kepeästi. Mannisen käsissä erilaiset rakenteet ja instituutiot, kuten poliisi tai vuokranantaja – tai itse kuolema hakataan koomisesti haudan lepoon. Nukkien tekemänä yksilön ja instituution välinen skisma tulee etäännytetysti käsiteltyä: kun nukke lyö nukkea, ketään ei satu, nukke on aina korjattavissa ja korvattavissa.

“Pulcinella-hahmo on eräänlainen äärisubjekti, joka ei suostu joustamaan yksilöllisestä vallastaan omaan elämäänsä minkään auktoriteetin tai instituution vaatimuksesta. Pulcinella räpiköi naurettavuuteen saakka kaikkia ympäröiviä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia voimia vastaan. Sivistymätön hahmo on itsekeskeisyydessään ja ymmärtämättömyydessään lähempänä luonnonvoimaa tai lasta, kuin aikuista ihmistä”,

Manninen pohtii.

Esityksen keskiöön nousee myös kommunikaation merkitys. Välillämme käytävässä keskustelussa korostuu sanallinen ilmaisu, vaikka todistetusti suurin osa kommunikaatiostamme on sanatonta. Tämä näkyy nukkehahmojen yhtä aikaa tärkeässä ja naurettavassa pyristelyissä yrittää ymmärtää ja sanallistaa omaa kokemustaan, olemistaan ja tekojaan. Tuloksena on paljon kauniita ajatuksia sekä täysi sekasotku.

TYÖRYHMÄ

  • Konsepti, äänisuunnittelu ja esiintyminen: Antti-Juhani Manninen
  • Dramaturginen neuvonantaja: Merja Pöyhönen
  • Valokuvat: Jussi Virkkumaa
  • Valosuunnittelu: Jarkko Forsman
  • Teknikko: Arttu Aarnio
  • Nukenrakennusassistentti: Heini Maaranen
  • Ajatteluapulainen: Jaakko Lilja
  • Tuotanto: Antti-Juhani Manninen, Turun Kaupunginteatteri ja Aura of Puppets

NAURETTAVUUS

  • Ensi-ilta ke 2.11.2022 klo 19.00
  • Muut esitykset 3.11.–16.12.2022
  • Näyttämö: Sopukka, Turun Kaupunginteatteri, Itäinen Rantakatu 14, Turku
  • Kesto: 1 t, ei väliaikaa
  • Ikäsuositus: 13+Kieli: englanti, sanaton
  • Liput: 10–25 € Turun Kaupunginteatterin ja Lippupisteen kanavista

Lähde Turun Kaupunginteatteri

spot_img