Tässä jälleen yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka iso vaikutus taiteella on elämämme sisältöön, vaikkemme siitä aina itse juuri sillä hetkellä ymmärräkään. Sitä sanotaan, että ihmisen pitää käydä kaukana nähdäkseen lähelle.
Entinen suuri suosikkini ei ole comebackinsa jälkeen tehnyt mitään, mikä olisi innostanut edes samalla lailla kuin 1970-80-lukujen huonoimmat biisit. Siis kyllähän näistä varmaan monet pitävät, mutta LP:nsä Punk Rock Menopause (ilmestyi jo 2014) ja sitä seuranneet singlet ovat minusta aika tylsää keskitien rockia ilman melodioita.
Kaikille avoin ja maksuton Siirtymä kutsuu kulkemaan Eteläpuistosta Arboretumiin ambient-musiikin johdattamana – omaan tahtiin ja ilman suorituspaineita.
