Mc:nä aiemmin lähinnä toiminut Ramsés tuo tämän hetken Suomeen tarvittavan pirteän pistoksen monikulttuurista sävyä kotimaiselle musiikkikentälle yhdistellen venezuelaisia ja syyrialaisia musiikkiperinteitä elektroniseen tuotantoonsa.
Neljä biisiä ja kaikki ihanan eklektisessä hulinassa kuin syyrialaisella torilla. Ya Yabal aloittaa Acid Arab:lle kumartavalla elektrolla johon on samplailtu syyrialaisilta vanhoilta kaseteilta tyylikkäästi eri instrumentteja ja vokaaleja. Mukaansatempaava raita, haistan sheesha-piipun aromin. Min ana rauhoittaa rytmejä Razanin eteerisellä laululla ja Ramsésin räpeillä. El Clavo tempaa meidät Venezuelaan tambores-bileisiin, helteisellä kadulla on block party jossa bändi rummuttaa ja cumbia-urut raikaa. Väkevän eläväinen tunnelma, kuin Manu Chaon levyillä. Mala Racha päättää makoisan julkaisun hunajaisen akustisella tunnelmoinnilla.
Ramsés kantaa ylpeänä kahden kansan juuriaan ja tekee kulttuurille ison palveluksen tuomalla näitä viboja nykyaikaan. Tässä on käsillä todella tärkeä ep, musikaalisuutta sykkivä ja eri kansojen ulottuvuuksia yhdistävä kudelma. Kuulen mielelläni artistin tuleviakin teoksia. Sain myös kuulla, että tästä on tekeillä remix-albumi, joka vie nämä biisit klubiympäristöön.
Raita joka tekee erityisen vaikutuksen – Ya Yabal
