Kansallismuseon uusi näyttely nostaa esiin Akseli Gallen-Kallelan monipuolisen tuotannon

Aiheeseen liittyvää

MANIFETSI 6 (lehti, 2024)

Tämä tuli sitten päätökseen. En ole ehtinyt lukemaan kuin vasta nuo kolme ensimmäistä punkkiin nojaavaa juttua, mutta selatessa ja sieltä täältä pätkiä lueskellessa tulin siihen johtopäätökseen, että tämä viimeinen numero on ehdottomasti sarjan paras, ei tunnu olevan kuin pari juttua, jotka jäävät kyllä väliin, tai ehkä, enhän jostain pesäpallosta mitään tajua, mutta miksei siitäkin sitten voisi…

Viikon Kovin Biisi: VKB 18/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Tapio Kujala valittu Taideyliopiston vararehtoriksi

Tapio Kujala valittiin Taideyliopiston koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi. Valinnassa korostettiin hänen johtamiskokemustaan ja laajoja verkostoja.

Teurastamon kesä tarjoilee monipuolista ohjelmaa Helsingissä

Teurastamon kesä täyttyy moninaisista tapahtumista Helsingin sydämessä, joista nauttivat kaikenikäiset kaupunkilaiset.

Laozi ja tekemättömyyden filosofia syntytaolaisuuden sydämessä

TaoLinin syväluotaava teos, Laozi ja tekemättömyyden taito, avaa ovia kiinalaisen ajattelun ja taolaisuuden maailmaan.

Jaa somessa

Kansallismuseo valottaa joulukuussa avautuvassa näyttelyssään Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) pitkää uraa ja avaa kansainvälisesti tunnetun taiteilijan monipuolista tuotantoa. Näyttely on avoinna 2.12.2022–2.4.2023.

Kansallismuseon uudessa näyttelyssä nähdään Akseli Gallen-Kallelan tunnetuimpia maalauksia: Kalevala-aiheita, Suomen kansaa ja luontoa kuvaavia teoksia sekä maalauksia Pohjois-Amerikkaan ja Afrikkaan suuntautuneilta matkoilta.

Taide
Akseli Gallen-Kallela Kansallismuseon Keskihallin freskojen edessä vuonna 1928. Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto.


Esillä on myös harvoin nähtyjä freskoluonnoksia Pariisin vuoden 1900 maailmanäyttelyä ja Kansallismuseon Keskihallia varten. 
Kansallismuseon näyttelyssä katsoja pääsee tutustumaan taiteilijaan, joka kokeili intohimoisesti uusia tekniikoita taiteessaan ja oli ahkera keräilijä.

 
”Gallen-Kallelaa voisi kutsua varsinaiseksi renessanssi-ihmiseksi, sillä hän perehtyi myös freskomaalauksen saloihin, suunnitteli tekstiileitä, univormuja ja mitaleita, teki mainosgrafiikkaa, lasimaalauksia, huonekaluja ja toimi arkkitehtinä”,

näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Suomen kansallismuseosta kertoo.

 
Nähtävillä Gallen-Kallelan ensimmäiset ja viimeiset teokset

Uudessa näyttelyssään Suomen kansallismuseo tarttuu aiheeseen, joka liittyy kiinteästi Kansallismuseon ikoniseen museorakennukseen ja sen syntyvaiheisiin.


”Kun vuosisadan alussa Suomen suuriruhtinaskuntaan alettiin rakentaa Kansallismuseota, sen Keskihallin suunnittelun lähtökohtana oli toteuttaa toisinto Gallen-Kallelan Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamista freskoista. Vuonna 1928 valmistuneet freskot ovat sukupolvesta toiseen olleet monelle Kansallismuseon kävijälle mieleenpainuva kokemus”,

Keltainen kertoo.

Gallen-Kallelan elämän viimeiseksi suurtyöksi jääneiden freskojen lisäksi nähdään muun muassa taiteilijan läpimurtoteos Poika ja varis (1884), mutta myös nuoren, kaukokaipuuta poteneen Gallénin varhaisimpia piirustuksia.

Esillä on noin sata teosta ja esinettä: maalauksia, grafiikkaa, luonnoksia ja valokuvia sekä Suomen kansallismuseon omista kokoelmista että muista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Näyttelyssä on esillä myös videodokumentti historiallisesta 3D-rekonstruktiosta Suomen paviljongista vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä (Díaz-Kommonen ym. 2012).
Näyttelyn keskeiset teoslainat on saatu Kansallisgallerialta / Ateneumin taidemuseolta ja Gallen-Kallelan Museolta.

Lainaajina ovat myös Anders Wiklöfin kokoelma, Andersudde, Ahvenanmaa, Antti J. Kallio Modern Historic 1900 -kokoelma, Didrichsenin taidemuseo, Fazer, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Helsingin kaupunginmuseo, Kalevalaseura-säätiö, Mannerheim-museo, Museoviraston Kuvakokoelmat, Suomen Pankki, Taidekoti Kirpilä / Suomen Kulttuurirahasto sekä useat yksityiskokoelmat.

Näyttelyn ajaksi Kansallismuseo pidentää keskiviikkoiltojen aukioloa kahdella tunnilla ja on avoinna keskiviikkoisin klo 11–20. Näyttelyn aikana käytössä on myös uusi 6 euron sisäänpääsylippu 18–30-vuotiaille, työttömille ja opiskelijoille. Alle 18-vuotiaat pääsevät Kansallismuseoon sisään aina ilmaiseksi.

Lähde Suomen kansallismuseo

spot_img