Kansallismuseon uusi näyttely nostaa esiin Akseli Gallen-Kallelan monipuolisen tuotannon

Aiheeseen liittyvää

Epämmattimainen mestari Jake Luupää sooloili toisen metallisinglensä

Emotion Zinen jo lähes vakiovieraaksi kutsuttava Jake Luupää on...

The Record Of My Life #32: CMX – Aion

Täyden kympin tuotos, josta on suorastaan mahdottomuus löytää heikkoa hetkeä.

Elämäni keikka: Provinssirock 2011, System of a Down (Ilkka Heikkinen)

Jos pitäisi nimetä yksi tietty keikka, joka on jäänyt elähdyttävästi mieleen, ei allekirjoittaneen tarvitsisi miettiä pitkään.

Viikon Kovin Biisi: VKB 26/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

The Record Of My Life #31: THE CLASH – Cut The Crap (CBS 26601) 1985

Tämä nyt ei todellakaan ole elämäni levyjä, mutta päätin...

Jaa somessa

Kansallismuseo valottaa joulukuussa avautuvassa näyttelyssään Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) pitkää uraa ja avaa kansainvälisesti tunnetun taiteilijan monipuolista tuotantoa. Näyttely on avoinna 2.12.2022–2.4.2023.

Kansallismuseon uudessa näyttelyssä nähdään Akseli Gallen-Kallelan tunnetuimpia maalauksia: Kalevala-aiheita, Suomen kansaa ja luontoa kuvaavia teoksia sekä maalauksia Pohjois-Amerikkaan ja Afrikkaan suuntautuneilta matkoilta.

Taide
Akseli Gallen-Kallela Kansallismuseon Keskihallin freskojen edessä vuonna 1928. Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto.


Esillä on myös harvoin nähtyjä freskoluonnoksia Pariisin vuoden 1900 maailmanäyttelyä ja Kansallismuseon Keskihallia varten. 
Kansallismuseon näyttelyssä katsoja pääsee tutustumaan taiteilijaan, joka kokeili intohimoisesti uusia tekniikoita taiteessaan ja oli ahkera keräilijä.

 
”Gallen-Kallelaa voisi kutsua varsinaiseksi renessanssi-ihmiseksi, sillä hän perehtyi myös freskomaalauksen saloihin, suunnitteli tekstiileitä, univormuja ja mitaleita, teki mainosgrafiikkaa, lasimaalauksia, huonekaluja ja toimi arkkitehtinä”,

näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Suomen kansallismuseosta kertoo.

 
Nähtävillä Gallen-Kallelan ensimmäiset ja viimeiset teokset

Uudessa näyttelyssään Suomen kansallismuseo tarttuu aiheeseen, joka liittyy kiinteästi Kansallismuseon ikoniseen museorakennukseen ja sen syntyvaiheisiin.


”Kun vuosisadan alussa Suomen suuriruhtinaskuntaan alettiin rakentaa Kansallismuseota, sen Keskihallin suunnittelun lähtökohtana oli toteuttaa toisinto Gallen-Kallelan Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamista freskoista. Vuonna 1928 valmistuneet freskot ovat sukupolvesta toiseen olleet monelle Kansallismuseon kävijälle mieleenpainuva kokemus”,

Keltainen kertoo.

Gallen-Kallelan elämän viimeiseksi suurtyöksi jääneiden freskojen lisäksi nähdään muun muassa taiteilijan läpimurtoteos Poika ja varis (1884), mutta myös nuoren, kaukokaipuuta poteneen Gallénin varhaisimpia piirustuksia.

Esillä on noin sata teosta ja esinettä: maalauksia, grafiikkaa, luonnoksia ja valokuvia sekä Suomen kansallismuseon omista kokoelmista että muista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Näyttelyssä on esillä myös videodokumentti historiallisesta 3D-rekonstruktiosta Suomen paviljongista vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä (Díaz-Kommonen ym. 2012).
Näyttelyn keskeiset teoslainat on saatu Kansallisgallerialta / Ateneumin taidemuseolta ja Gallen-Kallelan Museolta.

Lainaajina ovat myös Anders Wiklöfin kokoelma, Andersudde, Ahvenanmaa, Antti J. Kallio Modern Historic 1900 -kokoelma, Didrichsenin taidemuseo, Fazer, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Helsingin kaupunginmuseo, Kalevalaseura-säätiö, Mannerheim-museo, Museoviraston Kuvakokoelmat, Suomen Pankki, Taidekoti Kirpilä / Suomen Kulttuurirahasto sekä useat yksityiskokoelmat.

Näyttelyn ajaksi Kansallismuseo pidentää keskiviikkoiltojen aukioloa kahdella tunnilla ja on avoinna keskiviikkoisin klo 11–20. Näyttelyn aikana käytössä on myös uusi 6 euron sisäänpääsylippu 18–30-vuotiaille, työttömille ja opiskelijoille. Alle 18-vuotiaat pääsevät Kansallismuseoon sisään aina ilmaiseksi.

Lähde Suomen kansallismuseo

spot_img