Retrospektiivinen näyttely esittelee ennennäkemättömän laajasti taiteilijan omaperäistä taidetta ja maailmankuvaa. Kuvataiteilija Markus Copper (1968–2019) on tunnettu erityisesti suurista tilaa hallitsevista teoksista, jotka hyödyntävät ääntä, mekaanista liikettä ja valoa.
Kiasman näyttelyssä sukelletaan jaettuun traumakulttuuriin ja aikamme inhimillisiin tragedioihin.
Kuvaaja: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen
Markus Copper oli yhteiskunnallinen taiteilija, joka käsitteli katastrofeja vertauskuvallisesti. Copperin teosten aiheet löytyvät yhteisesti koskettavista traumoista ja ihmisten itse aiheuttamista ongelmista. Suurikokoiset teokset Estonia (2006) ja Kursk (2004) tavoittavat autolautta Estonian ja ydinsukellusvene Kurskin uppoamisen synnyttämän kollektiivisen pelon ja ahdistuksen. Nahkatakeista ja soutuveneestä rakennettu mekaaninen installaatio Valaanpyyntiasema (2009) herää valaan nylkemistä demonstroivaan liikkeeseen.
“Markus Copper halusi vaikuttavilla veistoksillaan tuoda esille elämää hallitsevat voimat, tuhon ja luovuuden jatkuvan jännitteen, sen että taide voi käsitellä myös synkimpiä puolia elämästä ja yhteiskunnasta symbolisella tasolla. Teoksiin liittyvä uhkan tuntu osoittaa käännekohtiin, elämän haurauteen, murtumiin ja katoavuuteen”,
kuvailee näyttelyn toinen kuraattori ja museonjohtaja Leevi Haapala.
Etenkin uransa alkuvaiheessa Copper halusi luoda vaaran tuntua teoksiinsa. Hänen varhaiset teoksensa saattoivat olla konkreettisestikin vaarallisia, kuten kuusiosainen teos Sixpack of Instant Death (1995), joka on saatettu uudelleen yhteen Kiasman näyttelyä varten. Copper jakoi aiemmin ystävilleen veistoksen osat, jotka yhdistettynä teoksen oli tarkoitus räjähtää. Vuonna 2020 poliisi teki teoksen vaarattomaksi.
Klassikkoja ja tuntemattomia teoksia
Näyttelyssä nähdään myös Copperin tunnetuin teos, klassikoksi muodostunut valasveistos Seitsemän meren arkkienkeli (1998). Kiasman kokoelmiin kuuluva teos on yksi museon rakastetuimmista. Veistoksessa on käytetty muun muassa Kotkan kirkon vanhoja urkupillejä, jotka nyt toistavat kuvitteellista valaiden laulua.
Mukana näyttelyssä on lisäksi harvemmin julkisesti esitettyjä videodokumentteja taiteilijasta 1990-luvulta. Copper oli myös ahkera ja taitava piirtäjä. Näyttelystä löytyy useita piirustuksia eri museokokoelmista, kuten Kiasman kokoelmiin kuuluva, hänen viimeiseksi jäänyt piirustussarjansa Huviretki tienpientareelle (2018).
Copperin teoksista moni on purettu osiin ja kadonnut tai tuhoutunut lopullisesti. Näistä teoksista näyttelyssä on esillä piirroksia, luonnoksia tai dokumenttimateriaalia. Näyttelyn teokset ajoittuvat vuosiin 1991–2018.
Näyttelyn kuratoivat museonjohtaja Leevi Haapala ja amanuenssi Jari-Pekka Vanhala. Näyttelyjulkaisu tarjoaa tuoreita näkökulmia taiteilijan tuotantoon
Näyttelyn yhteydessä Kiasma ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat yhteistyössä Markus Copperin tuotantoa esittelevän kirjan.
Runsaasti kuvitettu julkaisu tarjoaa tuoreita näkökulmia taiteilijan tuotantoon 1990-luvulta 2010-luvulle. Saara Karhusen, Päivi Nikkilän ja Carolina Söderholmin artikkelit hahmottavat näin kuvaa yhdestä aikamme merkittävimmästä suomalaisesta ja pohjoismaisesta kuvanveistäjästä.
Markus Copper – Metallin maku 11.11.2022–26.2.2023
Lähde KIASMA
