Sibelius-Akatemian tutkimusjulkaisusarjassa ilmestynyt Festivaali- ja venuebarometri 2020 esittelee yleisön kokemuksia ja käsityksiä festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä.
Selvitys kertoo, että elävällä musiikilla on suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnille. Festivaaliyleisö suhtautuu koronapandemian mukanaan tuomiin rajoituksiin kahtiajakoisesti; osa noudattaa niitä tarkkaan, osa ei. Korona-aikana on korostunut se, että tapahtumayleisö haluaa tapahtumiin osallistumalla myös tukea esiintyjiä.
Koronarajoitukset korostivat festivaalien merkitystä mutta murensivat niiden yhteisöllisyyttä
Nyt neljättä kertaa toteutettuun festivaalibarometriin saatiin lähes 13 000 vastausta. Niistä käy ilmi, että festivaalikävijöiden käytös oli muuttunut. Festivaaleille osallistuminen jäi vähäiseksi, sillä koronapandemian aikana moni ei halunnut lähteä massatapahtumiin.
Festivaalien peruuntuminen toi toisaalta monille myös niiden merkityksen entistä enemmän esiin.
Festivaalien yhteisöllistä luonnetta uhkasi se, että osa kävijöistä koki koronarajoitukset tarpeellisiksi, osa taas ei välittänyt niistä. Jotkut koronatietoiset paheksuivat pandemia-aikana festivaaleille osallistuvia, kun taas koronaan kriittisesti suhtautuvat vähättelivät tilannetta. Tämä johti esimerkiksi siihen, että festivaaleilla kävijät eivät välttämättä jakaneet tunnelmiaan sosiaalisessa mediassa kuten aiemmin, sillä he pelkäsivät paheksuntaa.
Vastausten perusteella festivaaleilla käyminen paransi kävijöiden yleistä hyvinvointia. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että festivaalikäynti lisäsi myös heidän työhyvinvointiaan. Korona-aika korosti yleisön halua tukea tapahtuma-alaa ja muusikoita, ja elävän musiikin puute vaikutti vastaajien mielestä negatiivisesti muun muassa sosiaaliseen hyvinvointiin. Vastauksista heijastuikin selvä festivaali-ikävä.
Yleisö pitkällä tähtäimellä valmis palaamaan keikkapaikoille ja festivaaleille
Nyt ensimmäistä kertaa julkaistussa venuebarometrissa tarkasteltiin yleisön kokemuksia konsertti- ja keikkapaikoista. Yhteismitallisia keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimuksia ei Suomessa ole aiemmin tehty.Vastaajat olivat vakiokävijöitä, joiden elämässä livemusiikilla on suuri merkitys.
Koronatilanteen vuoksi vastaajat eivät olleet lähitulevaisuudessa kovinkaan valmiita osallistumaan keikoille ja konsertteihin. Keikkojen puuttuminen elämästä herätti kuitenkin monet havaitsemaan niiden merkityksen omalle hyvinvoinnille, ja pitkän aikavälin osallistumistodennäköisyys oli jo varsin korkea.
Suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu festivaalibarometri toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä. Joka toinen vuosi toteutettavan tutkimuksen tarkoituksena on koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa.
Tällä kertaa julkaisussa esitellään myös historian ensimmäisen venuebarometrin tuloksia sekä verrataan festivaali- ja keikkakävijöiden mielipiteitä. Raportti on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa kiinnostuksen kohteena ovat festivaaliyleisöjen lisäksi myös tapahtumien tuotannolliset tekijät.
Festivaali- ja venuebarometri 2020: Yleisön käsitykset festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä
Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 24
ISSN: 1798-5455
ISBN 978-952-329-249-9
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2021
Tutkimusraportin vastaavina tahoina ovat toimineet Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaine.
Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet festivaalien edunvalvontajärjestö Finland Festivals, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Seinäjoen yliopistokeskus sekä tutkimukseen osallistuneet festivaalit ja venuet.
Lähde Taideyliopisto
