Alunperin jo 70-luvulla perustettu Vihan Muna jäi silloin ilman levytyksiä, mutta tämä on vajaan kymmenen vuoden sisällä, bändin uudelleen kokoonnuttua, jo neljäs pitkäsoitto, joka on ilmestynyt myös LP:nä. Kokoonpano on pysynyt samana, mutta bassoon on tullut Tomi Lyytikäinen, joka on aiemmin soittanut mm. Utsuri Horror Showssa ja Ho-Dadsissa. Ollaanpa me joskus oltu Pohja-yhtyeessäkin samaan aikaan.
Täytyy myöntää, että kyllä tämä vähän pelotti pistää soimaan, kun keikoilla en ole aina ollut kovin vakuuttunut. Asia on hyvin yksinkertainen; Vihan Muna ei edusta melodista tyyliä, josta enimmäkseen pidän. Ensimmäinen biisi Etelään tai pohjoiseen osoittaa pelon jopa oikeaksi. Biisi on tylsää jynkytystä tyyliin Trio Niskalaukaus, josta en ole ikinä pitänyt. Mutta tunnelma on jatkossa myönteinen.
Jo seuraava biisi, singlenäkin tullut Silakan silmät on huomattavaa parannusta ja siinä on mukana Suudelmista (yhtye!) tuttu kuvataiteilija Lotta-Lucia Laine. Muutenkin levy paranee edetessään. Missään vaiheessa ei tietenkään eksytä lähellekään melodiaa, vaikka yhdessä biisissä on mukana jopa vanha bändikaveri Tuula Amberla (miten niin jopa, eihän Liikkuvat Lapsetkaan kovin melodinen yhtye ole/ollut). Itse asiassa tässä huomaakin vähän viittauksia alkupään Liikkuviin Lapsiin, Sielun Veljiin ja ulkomailta vaikkapa Killing Jokeen, vai olenko ihan väärässä? En ole aiempia levyjään kuunnellut, paitsi sen Damned-coverin Punk ja Yäk-kokoelmalta, mutta se on kai äänitetty jo joskus 70-luvulla. Tämä on kuitenkin jopa ihan miellyttävä kokemus, jos tällaisesta musiikista näin voi sanoa.
Tämän musiikin vastapainoksi Kauniskangaan äänestä tulee välillä mieleen Peitsamo ja en ole kännissä. Eihän Peitsamo tällaista varmaan tekisi, mutta voisin hyvin kuvitella hänet laulamaan tuon Soitin Elvikselle eli Omalääkäri-biisin. Biisejä on 11, joista Siivonen on tehnyt 7 ja Kauniskangas loput. Kolmas vanha Liikkuvat Lapset -mies on rumpali Pekka Eskelinen. Tyyppejä yhdistää ja erottaa moni muukin bändi ja hyvä, että Lyytikäiselläkin on pitkästä aikaa (?) jokin bändi. Ja näin loppukaneettina sanoisin, että levyn parhaat biisit ovat tuon sinkun lisäksi Vaaran vuosina, Yön kadunlakaisija, levyn päättävä nimibiisi ja Omalääkäri. Itse asiassa Vaaran vuosina ja Omalääkäri olisi hieno 7-tuumainen single. Ja ihan lopuksi, että myönteinen yllätys.
-V. Vahtera
