Suomalainen IDA julkaisee debyytti-ep:nsä omalla levymerkillään. Neljän kappaleen paketti on tiukkaa tavaraa elektron ja teknon pituus- ja leveysasteilla.
Entinen suuri suosikkini ei ole comebackinsa jälkeen tehnyt mitään, mikä olisi innostanut edes samalla lailla kuin 1970-80-lukujen huonoimmat biisit. Siis kyllähän näistä varmaan monet pitävät, mutta LP:nsä Punk Rock Menopause (ilmestyi jo 2014) ja sitä seuranneet singlet ovat minusta aika tylsää keskitien rockia ilman melodioita.
