Oksana Vasjakina tarkastelee isäsuhdetta teoksessa Aro: Köyhyyden, vihan ja häpeän käsittelyä suorapuheisesti.

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 23/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Dogjaw iskee takaisin tuplasinglellä – pureutumista luokkaeroihin ja sisäiseen kaaokseen

Helsinkiläinen hevipunk-yhtye Dogjaw tekee paluun uudella, kaksiteräisellä julkaisullaan, "Yhteiskunnan...

TAPANI BAGGE: Havana Black Ukkoskansan Soturit (Docendo 2025)

Onhan näitä ulkomaanvalloitusjuttuja ihan hauskakin lukea. Smack nyt tuli kai viimeksi luettua ja Hanoille kävi huonosti vähän eri tavalla. Ei nuo nykyään onnistuneetkin jutut, kuten HIM oikein kiinnosta, vaikka sen alkuaikojen kosketinsoittajan muistelmat luinkin. Tällaiset "maanläheisemmät" touhut kiinnostavammat enemmän.

HAPE – Microdots (EABE 2025)

Virolainen HAPE julkaisee toisen eepeensä viime vuotisen debyyttinsä Night Life jälkeen suomalaisella EABE-levymerkillä. Nyt hänen elekotrossaan on sävyjä 70-luvun progesta ja synteetisaattori-musiikista.

PAETKAA-raportti – Algoritmisen synteesin ilta – Bar Ö, Turku

Huom. Toimittajan raportoimat kokemukset ovat subjektiivisia. Artistiin liittyvät faktat...

Jaa somessa

Oksana Vasjakina kääntää katseensa isään käsitellen köyhyyttä, vihaa ja häpeää avoimen suorapuheisesti. Uusi teos Aro ilmestyy pian.

Ilmestyy 8.8.2024

Kauan kuvioista poissa ollut rekkakuski-isä kutsuu runoilijatyttärensä mukaan työkeikalle aron halki. Päihderiippuvainen isä sairastaa aidsia ja tekee kuolemaa.

Rekan tupakansavuisesta ohjaamosta aro näyttäytyy salaperäisenä ja houkuttelevana, mutta myös järjettömänä ja julmana.

Isä rakasti aroa. Varmaankin siksi, että aro oli pelkkää tilaa vailla vastakaikua. Se ei päättynyt missään, ja kaikki lähestyvät vaarat saattoi havaita jo kaukaa. Arolla asusteli pieniä tarhakäärmeitä ja kyitä, mutta ne pelkäsivät melua eivätkä näyttäytyneet. Joskus aroa pitkin pyöri arokierijän takku. Tuulessa sen liikkeet näyttivät jokseenkin eläimellisiltä, ja itse se näytti hengittävältä keholta. Mutta takku oli kuollut, vaikka liikkuessaan levittikin kuivia vaaleita siemeniä.

Oksana Vasjakina kuvaa Arossa köyhyyttä, väkivaltaa, vihaa ja häpeää avoimen suorapuheisesti. Tyttären suhde isään kasvaa heijastelemaan hänen sukupolvensa suhdetta kotimaahansa, Neuvostoliiton jälkeiseen todellisuuteen.

Vasjakinan ensimmäinen romaani, vuonna 2023 suomeksi julkaistu Haava, käsitteli kirjailijan suhdetta äitiinsä, jonka hyväksyntää tytär kaipasi tämän kuolemaan asti. Syöpää sairastanut äiti puolestaan uskoi, että kirotun tyttären syntymä oli syy hänen sairastumiseensa.

Suomessa Haavan vastaanotto oli suorastaan ylistävä, ja teoksen suomentamisen jälkeen kirja on käännetty muun muassa englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Kotimaassaan Venäjällä Haava poistettiin kirjastojen valikoimista, sillä se kuuluu niin sanotun homopropagandalain vuoksi kiellettyihin kirjoihin.

Aro ja Haava ovat osa kirjailijan kuolemaa käsittelevää romaanitrilogiaa. Kolmas, vielä suomentamaton teos käsittelee Vasjakinan nuorena kuollutta tätiä.

Vasjakinan molemmat teokset on kääntänyt suomeksi Riku Toivola.

Oksana Vasjakina on nuori venäläinen kirjailija, feministi ja ihmisoikeusaktivisti. Vasjakinalta on ilmestynyt kaksi runoteosta ja kolme romaania. 

Aro ilmestyy myös Alina Tomnikovin lukemana äänikirjana sekä sähkökirjana.

Lähde Kustannusosakeyhtiö Otava

spot_img