Palkitun historiateoksen jatko-osassa kulisseina ovat Suomen historian käännekohdat, mutta pääosaan nousee tavallisten suomalaisten elämä.
Vuonna 1828 Rantasalmella tilattoman tytär Leena polvistui ensimmäiselle ehtoolliselleen. Myöhemmin hän nai talollisen pojan, ja suku jatkui.
Tähän sukuun kuuluu myös historioitsija Perttu Immonen, joka on seurannut kolmen suvun vaiheita 1500-luvulta 1800-luvulle jo ensimmäisessä kirjassaan Suomen rahvaan historia – nyt edetään 1800-luvulta vuosituhannen vaihteeseen.
Immosen oman suvun lisäksi tarinaa kuljettavat kaksi muuta sukua: yksi sukukertomus lähtee liikkeelle Huittisista ja toinen Helsingistä.
Immonen punoo sukujen vaiheet mehevästi kertoen keisariaikaan, itsenäistymiseen, teollistumiseen, 1800-luvun lopulla alkaneeseen huimaan teknologiseen kehitykseen, sotiin ja yhteiskunnan kehitykseen. 1800-luvun maanviljelijät ja käsityöläiset vaihtuvat vuosituhannen vaihteen tutkijoiksi, puhelimen ja radion kaltaiset uutuudet löytävät tiensä syrjäkylillekin, sodat koettelevat sukuja eri tavoin ja elintaso nousee, kunnes 1990-luvun lama ja EU asettavat suomalaiset jälleen uuden eteen.
Historian käännekohtien taustalla myllertävät isommat muutokset, jotka vaikuttavat suoraan kansan elämäntapaan: koululaitos mullistaa sosiaalisen liikkuvuuden eivätkä elinkeinot ja säädyt enää periydy, maaseutu tyhjenee ja maatalouden kehämäinen vuodenkierto jää syrjään nopean teknologisen kehityksen kieltä.
Runsaasti kuvitettu suurteos yhdistelee sujuvasti historian suuria linjoja ja yksityiskohtia suomalaisten arjesta. Samalla piirtyy esiin huikaiseva kuva suomalaisesta kansasta, sen historiasta, kipupisteistä ja ilonaiheista.
Perttu Immonen on tutkija ja kirjoittaja, joka on tehnyt maisterintutkinnot psykologiasta ja Suomen historiasta. Hänen aiempi teoksensa Suomen rahvaan historia sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2018.
Lähde Atena
