” Instrumentaalimusiikki nousee harvoin massojen musiikiksi, mutta sillä voi olla vankka kannattajakuntansa. Sinnikkyys ja pään seinään hakkaaminen voi selittää osan olemassaoloamme ja substanssi, toivottavasti, osan.” Haastattelussa RinneRadio eli Tapani Rinne, Aleksi Myllykoski ja Juuso Hannukainen.

0
5
RinneRadio Ääniwallissa. Kuva: Harri Andersson
RinneRadio Ääniwallissa. Kuva: Harri Andersson

Pääsin jutulle juuri uuden albuminsa 4/4 julkaisseen RinneRadion jäsenten kanssa.

Kertokaa poluistanne Rinneradion jäseneksi. Tapani voi avata Rinneradion syntytarinaa.

Tapani: ”Soitin 80-luvulla Edward Vesalan Sound & Furyssa. Hän sai idean, että minulle pitäisi perustaa ankara rokkibändi. Joten tuumasta toimeen. Vesala sävelsi ja tuotti levyn ja soitti kokoonpanossa rumpuja. Minä sain tarjottua yhden oman kappaleen mukaan. Näkemyksellinen levyhän siitä tuli ja olen siitä Eetulle kiitollinen. Perinteisestä rockista ei voi puhua, mieluummin jonkinlaisesta freerockjazzista.”

Juuso: ”Tutustuin RinneRadioon Rok-levyn myötä vuonna 1996. Olin vaikuttunut yhtyeen ennakkoluulottomasta ja persoonallisesta lähestymistavasta musiikin tekemiseen. Soitin 1990-2000 luvun taitteessa Kinos-nimisessä klubimusiikkia esittävässä yhtyeessä. Soitimme RinneRadion kanssa samassa tapahtumassa. Liityin yhtyeen vakiojäseneksi 2002/2003 aikoihin.”

Aleksi: ”Ensi tutustuminen Rinneradioon tapahtui vuonna 1997 kokoelmalevyn ”File Under ‒ Finnish Ambient Techno Chant” myötä joka sisälsi RinneRadion ja Wimmen musiikkia. Musiikki jäi mieleen. Vuonna 2007 teimme sitten ensimmäisen yhteisen live esiintymisen Kiasmassa ja kokoonpano tuli näin tutummaksi. Tuurasin Muffleria bändin keikoilla 2017-19 ja siirryin vakiojäseneksi kokoonpanoon Mufflerin tilalle vuonna 2020. ”

Pitkän julkaisutauon jälkeen olette tällä kokoonpanolla tehneet kaksi albumia parin vuoden sisään, 4/4 ja Balladium. Miten uusi 4/4 eroaa ambientiin kallellaan olleesta Balladiumista?

Tapani: ”Parin vuoden takainen Balladium oli nimensä mukainen rauhallinen kuuntelulevy. Uutukainen kulkee nimellä 4/4, joka viittaa tanssimusiikissa yleisimmin käytettyyn tahtilajiin. Yksi levyn biiseistä kulkee 6/4-tahtilajissa poikkeuksen vahvistavana sääntönä. Sitäkin voi kyllä yrittää tanssia. Vahvoista rytmeistään huolimatta 4/4 on kuitenkin myös emotionaalista kuuntelumusiikkia, niin kuin levymme aina.”

Aleksi: ” 4/4- levyllä kaiken musiikillisen sisällön ohella fokusta on suunnattu myös vahvasti rytmiin ja luonnollisesti sen synnyttämään mahdollisuuteen liikkeestä, siis tanssiin. Balladiumin ollessa musiikkia pysähtymiseen ja hiljentymiseen, on 4/4 musiikkia liikkeeseen ja toimintaan. Kummassakin levyssä kuuntelun kulmaa unohtamatta ollaan joko ambientin tai teknon ja dnb:n maailmassa. 4/4 levyn teemoissa on esillä vahvasti rytmi ja tanssi, klubien estetiikka.”

Rinneradio on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisella musiikkikentällä yli 30 vuoden aikana eräänlaiseksi kulttibändiksi jolla on vankka seuraajakunta. Minkä uskoisitte olevan salaisuutenne siihen miksi tällainen instrumentaalinen marginaalimusiikki on löytänyt niin paljon ystäviä?

Tapani: ”Instrumentaalimusiikki nousee harvoin massojen musiikiksi, mutta sillä voi olla vankka kannattajakuntansa. Sinnikkyys ja pään seinään hakkaaminen voi selittää osan olemassaoloamme ja substanssi, toivottavasti, osan. Mikä sisällössä sitten vetoaa? Se varmasti riippuu kuulijasta. Jonkinlainen oma soundi RinneRadiolla on ilmeisesti ollut alusta alkaen, joskin se on kehittynyt vuosien varrella. Toivottavasti musiikkimme tulee muuttumaan tulevaisuudessakin, ainakin se on lähtökohta tekemisillemme. ”

Juuso: ” Oletan, että bändi on saanut seuraajakuntansa pitkän ajan kuluessa keikkojen ja julkaisujen myötä. Yhtyeellä on oma tunnistettava lähestymistapansa johtuen puhallinsoittimen ja elektronisten laitteiden yhdistelmästä.”

Aleksi: ” Muutama sana nousee mieleen: Aika, ajankohta, avarakatseisuus, persoonallisuus, luovuus, jatkumo ja eittämättä lopulta myös kaiken takana piilevä tekijöiden ammattitaito.” 

Esiinnytte todella monenlaisille yleisöille (festivaalit, trancebileet, klubit, taidegalleriat, joogatapahtumat, ambient-installaatiot) bändinä sekä soolo-artisteina. Mikä on ollut vastaanottavaisin skene, mikä on jäänyt mieleen hyvänä kokemuksena?

Tapani: ”Esiintymistilaisuuksien kirjo on ollut tosiaan melkoinen, mikä henkilökohtaisesti ilahduttaa suuresti. Samoin yleisön heterogeenisyys. Monimuotoisuus ja suvaitsevaisuus ovat ihmisyyteen kuuluvia perusasioita, joiden puolesta työskentelen mielelläni. Se kuuluu myös RinneRadion musiikissa, jota on hankala luokitella tai laittaa johonkin lokeroon. Jos asiaa miettii konemusiikin tiukkojen genrejen kautta, niin olemme kodittomia. Esimerkiksi uudelta levyltä löytyy drum&bassia, teknoa, housea, dubia, ambientia, electronicaa jne. Vahva yhteinen tekijä löytynee, mutta se on jokin muu kuin tietty tyylilaji. Mielessä on aina viimeisin keikka. Todella vaikea niitä on laittaa paremmuusjärjestykseen. Todennäköisesti jokainen bandin jäsen vastaa erilailla. Esiintymisen intensiteetin aistii paikan päällä. Konserttiluonteinen esitys, jota yleisö kuuntelee hipihiljaa, voi olla yhtä voimakas kokemus kuin riehakas klubiveto, jossa tanner tömisee.”

Juuso: ” ⁠Jokaisessa keikkapaikassa ja yleisössä on omat hyvät puolensa. Esimerkiksi Kosmos-festivaaleilla on ollut erittäin vastaanottavainen tunnelma joka kerta. Itselleni on jäänyt mieleen Massive Attackin lämmittelykeikka Riigassa.”

Aleksi: ” Jokainen keikka ja yleisö kaikkine eri vivahteinen on aina upea mahdollisuus. Esiintyminen on kommunikaatiota ja yhteys musiikin välityksellä toiseen ihmisiin on itselleni aina vaikuttava kokemus. Nyanssit ja ominaisuudet vaihtelevat keikoilla paljonkin. Ehkä se mikä tulee odottamattoman ja yllätyksellisenä itselle suhteessa niihin omiin ennakko odotuksiin jää mieleen parhaiten. ”

Kertokaa uuden levyn vierailevista tuottajista ja muusikoista.

Tapani: ”Lähdimme tekemään 4/4:aa triopohjalta. Matkan varrella kävi kuitenkin ilmi, että kokonaisuudesta tulisi parempi pyytämällä mukaan biisikohtaisia vierailijoita. Iro Haarlan upean persoonallinen pianismi tuo mukaan syvyyttä kolmessa kappaleessa. Tuotantopuolella teimme yhteistyötä Sveitsiin muuttaneen entisen bändijäsenemme Mufflerin kanssa parissa biisissä. Niin ikään entinen jäsenemme Tuomas Norvio viimeisteli ja miksasi yhden kappaleen. Eli hyvissä väleissä ollaan exien kanssa.

Uusina tuttavuuksina mukaan tulivat kysytty poppituottaja Alpo Nummelin kappaleessa Whale sekä dubihouse-ekspertit TM Shuffle ja Peik kappaleellaan Common Times.

Yleisenä laaduntarkkailijana ja ylimääräisenä korvaparina projektissa on ollut mukana Pauli Saastamoinen, bändin monivuotinen “studiojäsen”, joka jälkituotannon lisäksi myös masteroi albumin. Minun tehtäväni on ollut seuloa runsaasta lähtömateriaalista ehyt kokonaisuus sekä jäsentää ja tuottaa siitä mielekäs ja ajassa kiinni oleva kuuntelukokonaisuus.

Hannu Huhtamo, joka on keikollamme hoitanut visuprojisointeja, vastaa levyn kansikuvasta. Layoutin teki graafikko Ilkka Kärkkäinen ja levyn julkaisi Rockadillo Records.”

Mitä on luvassa lähitulevaisuudessa?

Juuso: ” Tulevaisuudessa jatkamme keikkailua ja uuden musiikin tekemistä.”

Aleksi: ” Toivottavasti paljon erityyppisiä keikkoja kotimaassa ja ulkomailla. Uuden musiikin luomista ilman rajoja.”

Tapani: ” Omasta mielestäni olemme onnistuneet, mutta arvio tarkentuu tulevaisuudessa.”

Rinneradio (c)Karo Holmberg

Mikko Ihalainen