Hollantilainen Milio on tuttu itselle aiemmin vain Tunnel Vision -duosta, mutta hänen soolo-tuotantonsa on hyvin vakuuttavaa psykedeelistä ja orgaanista housea.
Reginaldin uutta materiaalia olinkin jo ehtinyt kaipailla kesällä tulleen Thoughts pt. 2:n jälkeen. Nyt Reginald julkaisee kolmen raidan house-ep:n kotimaisella Motto Sonolla. Mikäs sen parempi yhtälö!
Pyysin Raami Collectiven Lasse Janhusta esittelemään nuorta helsinkiläistä tekno-labeliaan, joka on aktivoitunut viimeisen vuoden aikana julkaisemalla mielenkiintoisia ja monipuolisia techno-kokoelmia.
Tamperelaisen Verrazzano-lafkan uusimman ep:n sisällysluettelossa voisi lukea baleaarista kosmista diskoa, acid-huiluhousea ja elektroa täydellisen kesäisessä vinyylissä. Nostalgia kohtaa nykypäivän tuotannon Type-303n studiossa ihanan nosteisessa auringonlaskussa.
Māris Bērziņšin teos Lyijyn maku kuvaa elämää Neuvostoliiton ja Saksan ristitulessa 1939–1941 Latviassa. Kirjan ytimessä ovat inhimilliset dilemmat sodan aikana.
No Ei! julkaisi esikois-LP:nsä ja on sen kunniaksi kiertueella. Tuli nähtyä täällä Turussa, jossa he soittivat koko tämän levyn. Basistiksi oli levyn jälkeen vaihtunut Sanna Reponen. Keikalla oli sen verran hyvät soundit, että levy tuli selväksi jo siellä. Kyseessä on siis levyllinen suht omaperäistä hardcorea. Jos jotain vertailukohtaa yrittää hakea, niin itselle tulee mieleen Kohu-63. Tämä johtuu erityisesti Kimmo Pengerkosken äänestä, joka muistuttaa erehdyttävästi Lättää. No Kohu on kyseisen genren kärkinimiä tässä maassa, että mikäs siinä.
