Kotimaiset konemusiikki-levymerkit: OO Recordings

0
3
Kuvassa OO:lla julkaisevat ja vahvasti vaikuttavat Jerry Heinonen (DJ WUF) ja Nestori Majoinen (Fleur Amser) sekä lafkan varsinaisista perustajista ja taustavoimista Aleksi Jyrälä (DJ Aleksi) ja Axel Röhr (Raul E). Kuvasta puuttu Fedja Kamari (Handshaking), joka on yksi perustajista ja mukana menossa.

Haastattelin OO Recordingsin Axel Röhriä levymerkin tämän hetken kuulumisista.

1.      Mitä kuuluu sinulle ja levymerkillenne?

Tosi hyvää kuuluu! Lafkan seitsemäs julkaisu ja samalla DJ WUFin debyytti-EP alkaa olemaan valmis ja julkaisupäivä häämöttää 23.5. (samoin julkaisubileet Kaikun mahtavassa Two -huoneessa vink vink!). Hyvä tovi on mennyt siitä kun idea WUFin EP:stä OO:lla nytkähti liikkeelle, mutta toisaalta tykätään edetä asioissa aika mutustellen. Samalla kuitenkin kaksi ensimmäistä julkaisua OO:n alla toimivalla, mun omissa näpeissä olevan Final Drapes sublabelillä on edenneet ja saadaankin useampi uusi juttu ulos OO-eetteristä tänä vuonna.

2.      Kuvaile lafkan toimintaa, estetiikkaa ja genrejä

Meidän toiminta on aika ameebamaista, mikään raja tai tapa toimia ei ole kiveenhakattu. OO on enemmänkin tapa tutkia ja tutustua kiinnostaviin musikaalisiin mahdollisuuksiin ja polkuihin. Elektroninen musiikki on yhteinen kiinnostus, joka jaetaan perustajien eli mun (Raul E), Aleksi Jyrälän (DJ Aleksi) ja Fedja Kamarin (Handshaking) kesken, joten pitkälti siinä ollaan pysytty. Todennäköisesti myös jatkossa pysytään mutta ei sitä koskaan tiedä. Tärkeintä on, että saadaan julkaista juttuja tyypeiltä, jotka tunnetaan ja joihin luotetaan. Luottamus ennen kaikkea siihen, että se mitä tehdään tulee sydämestä.

Meidän ajatus estetiikasta on ehkä tietynlainen nykyajan-DIY. Asioita tehdään digitaalisesti, meidän oman osaamisen ja ajan piirissä sekä tuodaan messiin tyyppejä, jotka tekee kiinnostavia juttuja. Esimerkkinä Fleur Amser, jonka EP oli OO:n viides julkaisu. Nestorilla on vahva orientaatio myös visuaalisen taiteen puolella, ja Nessun näkemykset ja mukaan tuomat valokuvat määritti osaltaan suuntaa meidän soolo-EP -sarjalle. Toisaalta uutta estetiikkaa on tuonut myös Gleb Taev, joka on toteuttanut OOR006:n ja nyt julkaistavan OOR007:n designit. Toistuva elementti meidän julkaisuissa on ollut myös mun piirtämät hahmot, jotka on kirjaimellisesti asioita jotka löytyy muistikirjojen marginaaleista ja niistä päätyy graffoihin. Eli ehkä meidän estetiikassa yhdistyy tietty kotikutoisuus sekä sattumat ja mahdollisuudet tehdä yhteistyötä tosi osaavien tyyppien kanssa. Fedja Kamari on pääarkkitehti meidän alkuperäisen visuaalisen tyylin takana ja toisaalta me kolme perustajaa yhdessä päätetään mitä ja miten julkaistaan, joten enemmän kuin joku tarkka linja, meidän estetiikka on osaltaan myös ilmentymä meidän yhteisistä sen hetken kiinnostavuuden kohteista ja jopa ystävyydestä.

3.      Mitä on ohjelmassa lähiaikoina?

Isoin juttu on ehdottomasti DJ WUFin Attention Deficit EP, joka palauttaa labelin taas kotimaisten tekijöiden ja housen pariin. DJ WUF eli Jerry Heinonen lähetti meille läjän demoja, joista ongittiin kiinnostavasti klassisia elementtejä ja tämän hetken ideoita yhdisteleviä houseraitoja kolme. Lisäksi julkaisulle saatiin todella upea remixi Imaginary_FRND:ltä.

Pakko nostaa myös tulevia Final Drapes julkaisuja, joilla tullaan näkemään DJ Xanor, ukrainalainen Mootney, sekä mun ja Fleur Amserin uusi projekti FARE9488. Lisäksi jatketaan meidän uutiskirjettä/Substackiä, johon kerätään paitsi kuulumisia meiltä, myös tuttujen labeleiltä ja random juttuja internetistä.

4.      Tee muutamia nostoja lafkan katalogista perusteluineen

Handshaking – Time: OO vol. 1 julkaisun viimeinen biisi, joka lisättiin kokonaisuuteen loppumetreillä kun kasettinauhalla oli vielä tilaa. OO tavallaan sai alkunsa siitä kun mun ja Aleksin ajatus labelistä konkretisoitui kelailuun yhdessä Fedjan kanssa. Vaikka tiedettiin toisemme vähän pidemmältä ajalta, Fedjan aiemmin omassa SC:ään julkaisema Time sain meidät yhdessä miettimään tapaa julkaista musaa, joka muuten ehkä jäisi vain internetin kätköihin.

emkay – Give It To Me Good: kaikista OO:lla julkaistuista biiseistä tällä on ollut pisimmät jalat ja siihen on saattanut kasetin ja Bandcampin lisäksi törmätä somessa, playlisteillä ja sitä on myös ostettu diginä eri puolille maailmaa. emkay on tekijä, joka on paitsi frendi, myös ihminen jonka luovuutta ja näkemystä me arvostetaan isosti ja siksi kun saatiin mahdollisuus julkaista Marian musiikkia Splits 2 -julkaisulla oltiin paitsi innoissaan, myös hieman imarreltuja.

Fleur Amser – Alternative Ending: Fleur Amserin julkaisu oli ensimmäinen “perinteinen” EP OO:lla. Vaikka aiemmin mentiin aika konseptuaalisilla julkaisumuodoilla, Nestorin vahva visio EP:lle kannusti testaamaan myös tätä formaattia – ja polulla ollaan yhä.

Smezkh – See Ya Next Summer: ainoa asia minkä suhteen ollaan jossain vaiheessa oltu melko jyrkkiä oli ettei julkaistaisi ambienttia kun tuntui siltä ettei meillä ole sen julkaisemiseen riittävää ymmärrystä. Se oli ihan älytön kela, joka tajuttiin kun saatiin demot Smezkhin EP:stä, joka oli todella kiehtovaa ja vahvaa tulkintaa. Vaikka OO ei ole vain kotimaiseen musaan keskittyvä labeli, on meillä toki johtuen henkilökohtaisista suhteista ollut painotus meidän lokaalissa musiikissa. Smezkhin julkaisun taustalla on myös historiallisen rankat ajat ja haasteet, mutta itse teos todistaa tiettyä voimaa joka meissä ihmisissä ja luovuudessa on. Musiikki luo toivoa ja taidetta syntyy maailman kaiken synkkyydenkin keskellä. Mahdollisuus nostaa tätä havaintoa on meille ylpeyden ja kiitollisuuden aihe.


Tässä ennakkokuuntelu-linkki Eetterin lukijoille DJ Wufin ep:stä Attention Deficit:

Mikko Ihalainen