Smezkh – Joyful & A Little Sad EP (OO Recordings 2024)

Aiheeseen liittyvää

PLASTIC TEARS: Motorhome

Herra jumala. Täytyy sanoa, että biisi on sellainen, että luulisi Andy Mccoyn olevan kateellinen. Plastic Tears tai lähinnä Miqu on kaikkia luonnonlakeja uhmaten jaksanut vetää Hanoi-Dogs D'amour-linjaa vuosikymmenet, ja vaikka on välillä itselläkin eräästä pikkuasiasta mennyt sukset ristiin joskus hamalla 90-luvulla, niin asiat sovittiin jossain Puntalan juomisillassa ajat sitten ja kyllä se niin on, että kyllä niitten toi nimi kannatti pitää. Syy on mielestäni selvä, tappiot voitoksi.

Viikon Kovin Biisi: VKB 44/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Asko Jaakonaho: Kulta-aura (Aviador 2024)

Kulta-aura on villisti virtaava, satiirinen biofiktio tieteen ja taiteen kauhukakarasta Sigurd Wettenhovi-Aspasta (1870-1946). Eksentrinen oman tien kulkija on kirjansa ansainnut.

Hafezin runouden uutuus: Kätketyn kieli ja viinin välke

Hafezin runous ja persian kirjallisesta maailmasta on tehty uusi suomennos, joka esittelee runoilijan monimutkaista estetiikkaa ja yhteiskunnallista maailmaa.

Jaa somessa

Ukrainalainen Smezkh julkaisi EP:n suomalaisella OO Recordings- labelilla. Joyful & A Little Sad kokoaa 5 originaalia teosta ja 3 remixiä ihanalle formaatille, eli kasetille. Ep on experimentaalista ambientia hyvin paljon Warp Recordsin klassikoiden tyyliin.

EP:n äänisuunnittelussa korostuu soundien saturoidut textuurit, viitteelliset eteeriset melodiat ja murisevat bassotaajuudet. Tempot ovat välillä sen verran reippaita (vaikkei rytmisoittimia juurikaan käytetä) että tunnelma on hektinen ja jännittynyt. Hieman tulee mieleen Legoweltin experimental ambient-levy Occult Orientated Crime, jota hän itse kuvaili 100 % psykedeelisenä huumemusiikkina mikä säätää hienosti valituilla frekvensseillään täydellisesti mielentilasi muuntuneeksi sekä saa sinut menettämään identiteettisi. Sama kuvaus voisi toimia tämänkin kokonaisuuden kanssa.

Hyvällä tavalla vaikutteita on saatu ehkä Aphex Twiniltä, Autechrelta, The Orbilta ja Future Sound of Londonilta. Ukrainalaisessa tämän päivän musiikissa on pakko olla myös kaikuja maassa vallitsevasta sotatilanteesta, mikä värittää teoksen tunnelmaa ja jo ep:n nimi kertoo että pelkkää eskapismia tämä levy ei ole. Se on rosoista ja väkevää, sydämeen osuvaa elektronista musiikkia, ilman liian sofistikoituneita tuotantotyylejä tai alleviivaavan tummia sävyjä.

Remixit täydentävät kasetin Revsharkin ambientilla, islantilaisen Jónbjörnin dubilla ja suomalaisen Fleur Amserin technolla.

Raita joka tekee erityisen vaikutuksen: See Ya Next Summer

Mikko Ihalainen

spot_img