Suomesta käsin tuottava Valeria Croft on mnml-taituri ja hänen puhdaan genre-soundinsa todistaa jälleen hänen uusin ep:nsä hollantilaisella Chippy Chasers-lafkalla.
Moon View starttaa smuuthisti hieman jazzahtavalla dubhousella, äänimaisema on bassorikas ja kirkas. Delusion ottaa hieman technomman vaihteen ja tarjoilee leikkisän minimal house-genrelle tyypillisen vocalchop-jammailun. Stereokuva on täyteläinen ja pieniä detaljeja riittää. Funkkaa todella kovaa!
Lighter Overture puristaa house-rytmin lantioon ja odottavat minimalistiset chordit keventävät aivojen stressikuormaa, pistäen tanssilattian orastavaan ilon hypnoosiin. See You on hieman moodympi tunnelmaltaan, tummaa minimalistista funkia.
Why Not lopettaa tyylitietoisen ja laadukkaan ep:n vähän Yellomaisiin karnevalistisiin tunnelmiin. Yello tulee mieleen erityisesti efektoiduista saundeista jotka muistuttavat miehen ääntä, päätösraita on selkeästi kieroin raita koko paketissa.
Enemmän kuin sopivaa musiikkia berliiniläiselle jatkoklubille maanantai-iltapäivään kun pitää jo vähän puhaltaa ja chillata, mutta silti edelleen tarvitaan ilmava pulssi soundtrackiksi kevytmieliseen sosialiseeramiseen ennen kuin astutaan voipuneena uuteen arkeen. Tätähän missiota varten mnml-genre syntyi aikoinaan. Lafkan sarjakuva-kannet herättivät myös kiinnostuksen, täytyy käydä läpi heidän diskografiansa, jos näissä kansissa on joku yhtenäinen tarina.
Raita, joka tekee erityisen vaikutuksen: Lighter Overture
Mikko Ihalainen
