Ariel Neulaniemi: Elämänmakuisia tarinoita kitaran kotiutumisesta kirkkoon

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 35/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

The Record of My Life #35: Nine Inch Nails – The Downward Spiral (Nothing records 1994)

Tiedättehän ne albumit, joita ei tarvitse edes laittaa soimaan ja silti se musiikki soi alitajunnassa ja lyriikat tulee vahvasti ajatuksiin, koska olet kuunnellut levyä niin paljon oikeassa herkkyyskaudessa ja ajassa? Minulle Nine Inch Nailsin The Downward Spiral on juuri sellainen. Harvemmin sitä enää kuuntelen, mutta levyn kansikuva ja tunnelmat palaavat mielen looppailuun usein.

Kotimaiset konemusiikki-levymerkit: X-Rust Organization

Oikeastaan X-Rust on enemmän konemusiikki-järjestö kuin varsinainen levymerkki, mutta ovat julkaisseet sen verran vakuuttavan määrän elektronista musiikkia vinyylinä että kuuluu myös tähän sarjaan ehdottomasti! Kalle Karvanen ja Eemeli Lehto vastailivat haastatteluuni järjestön edustajina Turusta.

Arvostelussa Brazen Forgery – Karelia Suite

Turun seudulla pandemiaeristyksessä syksyllä 2021 kypsynyt metalliprojekti Brazen Forgery...

Kellaribändit – keikkajärjestäjän kaksiteräinen miekka

Autotalleissa ja treeniksillä ryskää koko joukko potentiaalisia bändejä, jotka...

Jaa somessa

Ariel Neulaniemi on koonnut suomalaisen kristillisen populaarimusiikin vaiheikkaat vuosikymmenet yksiin kansiin uutuusteokseensa Suomigospelin tarina.

Gospelmusiikin alku oli erikoinen: Amerikkaan Afrikasta tuotujen orjien jälkeläiset omaksuivat sortajiensa kristillisen uskon ja alkoivat siihen sovitetun musiikin avulla ilmaista elämänsä tuntoja. Spirituaalien rinnalle kehittyivät aikanaan blues, jazz sekä rock’n’roll. 1960-luvulla uusi musiikki alkoi löytää väyläänsä myös suomalaiseen kristilliseen nuorisoliikkeeseen.

Perinteisissä piireissä uutta musiikkia vierastettiin ja paheksuttiin. Suomigospel onkin kulkenut pitkän polun sähköikitaran synnillisyydestä raskaaseen rokkiin ja 1970-luvun yhteiskuntajulistuksesta kristilliseen konemusaan. Yleisöön on tullut muitakin kuin rippikoululaisia ja tuotanto on siirtynyt seurakuntien nuorisotyön harteilta ohjelmatoimistoille. Vuosikymmenien aikana kristillinen nuorisomusiikki on aikuistunut ja keski-ikäistynyt. Se on positiivinen asia, Neulaniemi toteaa.

Suomigospelin ympärillä on ollut monenlaisia näkemyksiä siitä, kuinka evankelioivaa tai yhteiskunnallista gospelin sanoman pitäisi olla. Musiikki on heijastellut herätysliikkeiden ja yleiskirkollisuuden välisiä keskusteluja. Gospelmusiikki on sekä erottanut että yhdistänyt tekijöitä ja kokijoita. Kirjassa vilahtelee paljon tuttuja nimiä aina Heikki Silvennoisesta Mikko Kuustoseen ja Timo Harakasta Juha Tapioon.

Ariel Neulaniemi tuntee aiheensa läpikotaisin ja kutsuu omaa suhdettaan suomigospeliin lukkarinrakkaudeksi. Hänen taustallaan on paitsi oma muusikon ura, myös lähes 20 vuoden työura kristillisessä Radio Deissä. Se oli hyvä massakausi: radioon tuli haastateltua lukuisia artisteja, joilta kuuli, miten asiat oikein menivät. Tietämykseni genrestä syveni ja lähtökohta kirjalle oli maukas, Neulaniemi toteaa. Kirja on hyvää dokumentointia jälkipolville, koska kerrottavaa on paljon. Samalla teos on palvelus suomigospelin lukuisille tekijöille, muusikoille ja mahdollistajille. Tarinoihin liittyy paljon vereslihaa.

Ariel Neulaniemi on toimittaja ja laulaja-lauluntekijä, joka asuu perheineen Seinäjoella.

Ariel Neulaniemi, Suomigospelin tarina. Kirjapaja 2024. 286 s. Kansi Satu Sinikumpu. ISBN 978-952-354-989-0. Kl 78.8962. Ilmestyy elokuussa 2024.

Lähde Kirjapaja

spot_img