PETRI LAHTI: The Rolling Stones – 60 vuotta Rollareita (Readme.fi) 2024

Aiheeseen liittyvää

If Anything, Suspicious & Aleksi Myllykoski – Aleatoric Psychoacoustic Frequencies (Signature Dark 2025)

Käsillä on albumi-kollaboraatio, jota kukaan ei osannut odottaa. Andérs Friden (In Flames) ja Aleksi Myllykoski (RinneRadio) löivät hynttyyt yhteen lukuisten vierailevien instrumentalistien kanssa ja loivat upean sinemaattisen levyn, jossa voi kuulla viitteitä jazzista, ambientista, postrockista ja downtemposta.

Viikon Kovin Biisi: VKB 06/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Last days here – Pentagram-solistin selviytymistaistelu

AppleTV:n syvälleluotaava dokumentti kertoo Pentagram-solistin Bobby Lieblingin voimallisesta kamppailusta...

The Record Of My Life #41: W.A.S.P. – W.A.S.P.

Koska Shannonin Crazy Days -kipale toi juuri toisen Viikon...

Anyalan uusi single ja video kritisoivat aggressiivisesti maailman tilaa

Metalcoren lähettiläs Anyala on julkaissut uuden singlen ja videon...

Jaa somessa

Petri Lahti on ahkera kirjoittaja. Viime vuonna tuli tämän lisäksi Hanoi Rocks -kirja, edellisvuonna Hurriganes, 2022 Kirka ja muistakin aiheista on opuksia tehty. Tämä Rollari-kirja keskittyy yhtyeen keikkoihin Suomessa ja mitä täällä heistä kirjoitettiin. Kun ottaa huomioon, että bändi oli Suomessa ensi kerran jo 1965 ja millainen tämä maa on ollut vielä 80-luvullakin, niin tottakai huvittavia tapauksia mukana on.

Itse asiassa vaikka nuo keikkajututkin tuli luettua, niin hauskinta antia on kirjan loppupuoli, missä kerrotaan esim. Intron sanoin, että Stonesin uusi basisti on Mick Taylor. Turun Sanomat taas kertoo, että Keith tod.näk. ottaa itseltään hengen viinalla ja huumeilla ja kuvassa on Charlie Watts. Mukana on myös suomalaisten kertomuksia, joista kiehtovin on yhtyeen äänittäjänä toimineen Tapani Tapanaisen tarina. Loppuun tulee vielä arviot yhtyeen albumeista ja tiedot listasijoituksista Suomessa, Jenkeissä ja Briteissä. Ne olisi voinut pidempinä vaikka koota omaksi kirjakseen. Ne ovat kirjan paras osuus ja tekisi vähän mieli tutustua paremmin bändin 60-luvun lopun ja 70-luvun tuotantoon.

En tiedä millaisena tosi Rolling Stones -fani tämän kirjan kokee. Siis onko tämä tarpeellinen. Itselle meni kevyenä viihteenä, ei niinkään tietopakettina. Bändi ei ikinä ole mikään kova suosikkini ollut ja siksi ei kauheasti kiinnosta, kuinka monta ihmistä näki yhtyeen silloin ja silloin. Mutta on yhtyeellä sentään minunkin mielestäni sen verran hyviä biisejä ja kunnioitettava ura, että ilman tuskia tämän luki, vieläpä erittäin nopeasti. Sivuja on n. 300.

V. Vahtera

spot_img