Päätoimittaja Mike Van Dolan kolumni, helmikuu 2022
”Olitpa taitelija, keräilijä tai fani, nyt on hetki herätä NFT-aikaan. … This is hockey, baby! Tässä kolumnissa kuvailtu muutos tapahtuu juuri nyt.”
Musiikkiteollisuus on miljardien eurojen liiketoimintaa, jonka hälyä ei hiljennä edes pari laadukkaita korvatulppia. Silti myyntigraafit suuntaavat vuosi vuodelta alemmas musiikkifanien siirtyessä striimaamaan CD- tai vinyylitallenteiden ostamisen sijasta.
Onkin helppo nähdä, kuinka musiikki- ja mediabisnes on historian saatossa ollut aina täysin teknologian talutusnuorassa.
Vuosikymmenten kuluessa musiikkiteollisuus on kehittynyt huumaavaa vauhtia. Nuottikirjoja myytiin aiemmin ovelta ovelle artistien kiertäessä maata esiintymässä. Ensimmäinen äänilevy painettiin vuonna 1877, jonka jälkeen ne nopeasti yleistyivät. Musiikin kuluttaminen mullistui 60-luvulla kasettitekniikan tullessa markkinoille ja antaessa kenelle tahansa mahdollisuuden kopioida ja äänittää tallenteita. Vain pari vuosikymmentä myöhemmin CD-levyistä oli tullut yleisin tapa ostaa musiikkia.
Ei liene yllätys, että tämä kaikki muuttui taas digitaalisen median myötä. Streaming-palvelut, kuten Spotify, tarjoavat kuluttajalle rajattoman valikoiman musiikkikappaleita pienen kuukausimaksun hinnalla. Se on melkoinen keksintö. Ihmiset striimaavat ja tuottokäppyrät kyntävät pohjamutia. Onko tämä kulttuurin kultakautta? Asiaa voidaan kysyä vaikka niiltä muusikoilta, jotka eivät saa hankittua Airbnb:tä Helsingistä.
Toki kaikessa on myös hyvät puolensa.
Musiikin kulutuksen siirtyessä yhä enemmän ja enemmän digitaaliseksi, striimauspalvelut antavat mahdollisuuden ohittaa musiikkibisneksen perinteiset verta imevät välikädet. Uusien taiteilijoiden on entistä helpompi saada itsensä kuuluviin ja rakentaa seuraajakuntaa nykyajan palveluissa. Periaatteen tasolla fanit löytävät nyt hyvän musiikin ja antavat sille huomiota ilman laajaa markkinointia tai jakelusopimuksia.
Olemme kulkeneet pitkän matkan alkupisteestä. Mutta jumittumisen sijaan teknologian kehitys ennemminkin kiihtyy. Uutta lääniä tulee vallattavaksi.
Nyt, veljeni, lähdemme retkelle!
Uusi digitaalisen omaisuuden muoto, NFT, aiheuttaa aaltoja lohkoketjumaailmassa. NFT tulee sanoista ”non-fungible token” ja se mahdollistaa omistussuhteen kirjauksen lohkoketjuun. Lohkoketju puolestaan on kuuminta hottia: lista merkintöjä, jotka linkittyvät toisiinsa matemaatiikan keinoin, eikä sinne tehtyä merkintää voi muuttaa.
Non-fungible tarkoittaa asian olevan uniikki, eikä sitä niin vain korvata toisella. NFT-teknologia siis on tapa luoda markkinoille aitoa niukkuutta. Ja kun jokin on vaikeasti saatavilla, sen arvolla on taipumus kohota.
NFT-poletin haltija omistaa digitaalisen kopion teoksesta, joka on tiedosto. Hänellä on oikeudet myydä se eteenpäin ja tehdä näin voittoa kohteen arvon noustessa. NFT:n omistamista voidaan verrata vaikkapa harvinaisen taulun omistamiseen.
Omistussuhteeseen voidaan liittää tekijöitä, joiden rajana on vain mielikuvitus. Kings of Leon -yhtye myi NFT:eitä, joiden kylkiäisenä omistaja saa elinikäiset eturivin paikat kaikille yhtyeen keikoille.
NFT:n kaltainen tekniikka mahdollistaa keräilykulttuurin henkiinheräämisen. Kuvaan sopii täydellisesti entisajoille tyyppillisen äänitteiden oston, myynnin ja vaihtelun uusi tuleminen. Mikä sinulle artistina olisikaan parempi tapa nostaa teoksesi arvoa, kuin lyödä siitä (engl. mint) houkutteleva, määrältään rajoitettu erä?
Entä jos artisti antaa NFT:n omistajille osan teoksen tuotoista? Tällöin fanit vastaisivat rahoituksesta vanhanaikaisen levy-yhtiön sijaan. Joku voi kysyä, miten kävisi markkinoinnin. Vastakysymys: mitä fanit yleensä tekevät? Jos fanit itse hyötyvät teoksen menestymisestä, valaa se bensaa liekkeihin jo ennestäänkin musiikkikansan syvissä riveissä ilmenevään suosittelukulttuuriin. Perstuntumalta sanoisin, että 20 000 tällaista kannattajaa pyyhkii lattiaa keskisuurella äänitefirmalla.
Olitpa taitelija, keräilijä tai fani, nyt on hetki herätä NFT-aikaan. Siinä missä striimaus uudisti ääniteteollisuuden ja Instagram elvytti valokuvauksen, NFT:n kaltainen teknologia mullistaa käsityksemme kaikentyyppisen taiteen omistamisesta ja kauppaamisesta.
Potentiaali on tajunnanräjäyttävä.
Sytytettyään kuuman debatin, villin spekulaation ja massiivisen pöhinän niin taidemaailmassa kuin sen ulkopuolella, ensimmäiset käärivät jo tuottoa NFT:n avulla.
Ensimmäisen NFT-albumin julkaisi DJ Justin Blau (3LAU) ja se synnytti lehtien otsikoissa paistatelleen yli 11 miljoonan dollarin tuoton.
Ilmaista rahaa ei toki ole olemassa. Mutta tieto on arvokasta ja oli kyseessä NFT tai jokin muu vastaava tekniikka, kuin kultaryntäyksessä, ensimmäiset uranuurtajat usein valtaavat itselleen etulyöntiaseman.
NFT:n tarjoamat mahdollisuudet saavat polveni notkumaan. This is hockey, baby! Tässä kolumnissa kuvailtu muutos tapahtuu juuri nyt. Ota se vakavasti, tutustu aiheeseen ja kiität minua myöhemmin.
– Mike Van Dola
Yritys