Keskiajan Turku musiikkina 1.-2.7.2023

Aiheeseen liittyvää

Esc – Blackbook (Straight Up Breakbeat 2024)

Reese-bassoa, breikkejä kulta-ajoilta, jamaika-viitteet sekä eteeriset tanssilattia-hypnoosiin ajavat padit kaikki löytyy eli Escillä kaikki jungle-genren checklistin asiat kunnossa hänen debyytti-levyllään jonka julkaisee pitkän linja jungle-expertti ODJ Dizzy kotimaisella lafkallaan SUBB.

Muuta tavoitteet tuloksiksi katalyyttisten mekanismien voimalla

Kirjan periaatteet ovat laajasti sovellettavissa monilla eri aloilla, ja...

Kirja elokuvasta ja sen tekemisestä

Raija Talvion ja Mikko Mattilan Arvottomat - tärkeintä on lähteminen -tietoteos julkaistaan Sodankylän elokuvajuhlilla. Tässä moniäänisessä kirjassa haastattelut, valokuvat ja aikalaistekstit täydentävät toisiaan.

Liljankukka – esikoisromaani menetetyn kotiseudun kaipuusta

Liljankukka on tarina Ainon matkasta sodan varjojen alla. Menetysten ja rakkauden sävyttämä romaani kertoo menetetyn kotiseudun kaipuusta.

Koko perheen tapahtumia: Hakaniemen hallin 110-vuotisjuhla, Hietalahden Lasten lauantai ja Helsinki-päivä Teurastamolla

Helsingin kesä tarjoaa paljon mukavaa tekemistä koko perheelle! Juhli Hakaniemen hallin 110-vuotissynttäreitä, osallistu Teurastamon Helsinki-päivään ja nauti Hietalahden Lasten lauantaista.

Jaa somessa

Keskiajan Turku (ent. Turun Keskiaikamarkkinat) kokosi jälleen yhteen kansaa, alan harrastajia ja aimo kasan erinomaisia artisteja ympäri Suomea.

Keskiajan Turun musiikillinen kattaus oli todella monipuolinen ja näkemäni (1.-2.7.2023) esiintyjät olivat sopivan erilaisia, joten kuunneltavaa varmasti piisasi jokaisen makuun. Oli menoa ja meininkiä, sekä myös rauhallisempaa tunnelmointia.

Tässäpä pientä kertausta parin päivän ajalta. Harmikseni en nähnyt kaikkia soittoniekkoja (esim. Teinifolk-tapahtuma jäi väliin), mutta kirjailin sulkakynälläni merkintöjä muutamasta oikein mainiosta musiikkiperformanssista.

Räikkä

Humoristisella keskiaikaryminällä esiintyvä (tapahtuman pitkäaikainen vakiovieras) Räikkä lauloi ja musisoi tällä kertaa mm. krapulasta ja kananmunista. Niin ja nykyiset EDM-artistit voivat upota suohon, sillä lopuksi nämä leidit esittivät suomeksi kieltämättä omalaatuisen kansanlaulucoverin Scooterin klassikobiisistä How much is the fish. Yleisö oli täysillä mukana, kun menossa oli varsinaiset keskiaikaiset reivit. Räikkä on siitä hauska orkesteri, että se saa aina hyvälle tuulelle, nauratettua yleisöä ja meininki on todella riemukasta.

Meren Sisaret

Meren Sisarten vokalistiosastoa – Kuva: Kimmo Leijala

Meren Sisaret-yhtyeellä puolestaan oli hieman vakavampi meno ja he esittivät hienosti kansainvälisempää musiikkia. Jos pitää puhua useasta soittimesta, niin heillä kyllä niitä piisasi. Harmillinen sattuma vaan oli, kun keikka myöhästyi mikrofoniongelmien takia ja PA-kamat rupesivat ikävästi särisemään välillä. Tämä valittavasti latisti hieman tunnelmaa, mutta eipä yhtye tähän ollut syyllinen. Ongelmista huolimatta tämä esitys oli todella hyvää vastapainoa Räikän räikeälle menolle ja bändi selvästi nautti esiintymisestä. Mukavan lisän kokonaisuuteen toi perkussionisti Christer Hackman.

Muskotti ja Unikankareen tanssijat

Tähän orkesteriin kuului monta soittajaa ja tanssiryhmä. Siinä missä tietyt artistit tanhuavat, niin Muskotti ja Unikankareen tanssijat esittivät keskiaika- ja barokkimusiikin hieman rauhallisempaa puolta. Historiallista elävää musiikkia kuulee kyllä eri tapahtumissa ja laulutilaisuuksissa, mutta harvemmin näkee kotimaassa tällaista kokoonpanoa, jossa soljuvasti musisointi ja usean ihmisen tanssiporukka sopivat yhteen. Esitys oli hyvä yhdistelmä molempia taiteenlajeja, sillä kumpikaan ryhmän puoli ei vienyt liikaa huomiota toisiltaan, vaan tasapaino kaikkien välillä toimi oikein hyvin.

Satu Lankinen

Satu Lankinen – Kuva: Kimmo Leijala

Ehdin harmillisesti edellisenä päivänä (lauantaina) kuulla vain alun multi-instrumentalisti Satu Lankisen esiintymisestä. Sunnuntaina kuitenkin aikataulut osuivat sopivasti yhteen ja pääsin nauttimaan koko keikasta. Lankinen soitti sujuvasti huilua, jouhikkoa ja kannelta. Lopun kruunasi lyydinkielinen kappale Karjalan kunnailta. Varsinaisen hauskaa esityksessä oli se, kun aikuiset nyökyttelivät lähinnä päätään, niin muksut pistivät Lankisen edessä kunnon hulinat pystyyn. Hänen musiikkiansa pitää kyllä henkilökohtaisesti kuulla enemmän.

Morus Musica

Minulla ei ollut mitään hajua tästä orkesterista, mutta voi pojat kun näillä tyypeillä oli hyvä meininki! Morus Musicalla oli vauhdikas meno humoristisella otteella, sekä tämän soitinyhtyeen instrumentteihin kuului mm. kampiliira, rumpu, mandoliini, triangeli ja huilu. Kyytiä saivat porvarit, eritteet ja vilahtipa yhdessä biisissä Uriah Heepin Lady in black. Yleisö oli erittäin hyvin mukana varsinkin esiintymisen loppupuolella ja yhtye sai isot aplodit. Tältä bändiltä kuulisi mielellään pidemmänkin keikan.

Yhteenveto

Kauttaaltaan tapahtuma oli todella kuulijaystävällinen, sillä jokainen näistä artisteista esitti useamman keikan päivien aikana. Eli vaikka päällekkäisyyksiä olikin, niin varmasti halutessaan pystyi jossain välissä kuuntelemaan haluamaansa musaa.

Ainoana miinuksena pidän yleisöä, joka ei osannut välillä olla hiljaa. Jos kyseessä on vaikkapa täysin akustinen esitys ilman mitään äänentoistoa, niin pienetkin mölinät haittaavat instrumenttien tai laulun kuuluvuutta. Olutterassi aivan yhden lavan vieressä ei esimerkiksi ollut mikään paras vaihtoehto kenenkään kannalta.

Kuitenkin tapahtuma oli musiikillisesti oikein onnistunut ja jäin janoamaan lisää tällaista. Harras toiveeni olisi päästä kuulemaan ihan erillisillä musiikkifestareilla näitä kaikkia esiintyjiä ja tietty muitakin, mitkä harmillisesti onnistuin missaamaan.

– K. Leijala

Artikkelin pääkuva: Anni Pikkanen

spot_img
Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli