Saimaa Sinfonietta konsertoi torstaina 17.11.2022 klo 19 Lappeenranta-salissa. Rakkauden tervehdys -konsertti esittelee romanttisia klassisia aarteita. Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkestereita johtaa Taavi Oramo ja solistina laulaa sopraano Johanna Rusanen.
Ohjelmassa kuullaan Sibeliuksen Rakastava -sarja, Joaquin Rodrigon Neljä madrigaalia sopraanolle ja orkesterille, Richard Wagnerin Prelude ja Liebestod oopperasta Tristan ja Isolde sekä päättävänä numerona Ludwig van Beethovenin Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 55, Eroica.
kuva: Tero Ahonen
Sibeliuksen teoksen runot löytyivät Kantelettaresta
Jean Sibeliuksen Rakastava-sarja on yksi jousiorkesterikirjallisuuden suurista klassikkoteoksista. Se oli alun perin mieskuorolle sävelletty kolmen laulun kokonaisuus, jolla Sibelius otti osaa Ylioppilaskunnan Laulajien vuonna 1893 järjestämään sävellyskilpailuun.
Runot Rakastava-sarjaan löytyivät Kantelettaresta. Sibelius teki vuonna 1911 uudelleen sävelletyn version op. 14 jousiorkesterille, triangelille ja patarummuille.
Sonetteja joululauluja 1500-luvun Sevillasta
Quatro madrigales amatorios on espanjalaisen säveltäjän Joaquín Rodrigon säveltämä laulusarja Juan Vásquezin antologian anonyymeistä runoista.
Kokoelma sisältää sonetteja ja joululauluja Sevillasta noin vuodelta 1560. 1930-luvun lopulla Rodrigo oli kuullut nämä runot Pariisissa Emilio Pujolin erenessanssivihuelan soittaja ja sopraano Conchita Badían esityksessä. Vuonna 1947 Rodrigo sävelsi niistä Neljä madrigaalia sopraanolle ja pianolle, joiden ensiesitys oli Círculo Medinassa Madridissa säveltäjän soittaessa pianoa ja neljän eri sopraanon esittäessä laulut. Vuotta myöhemmin säveltäjä orkestroi laulut.
”Maailma, yö ja kuolema sekä rakkaus ovat yhtä”
1850-luvun alussa Richard Wagner alkoi lukea saksalaisen filosofin Arthur Schoepenhauerin teoksia. Schoepenhauerille musiikki oli kaikkien muiden taiteiden, myös runouden yläpuolella, mikä tarkoitti, että oopperan teksti jäi sivurooliin.
Wagnerissa alkoi näkyä Schoepenhauerin filosofian vaikutus heti ja niinpä säveltäjän vuosikymmenen suuri oopperaprojekti heijasteli keskeisesti tätä vaikutusta. Ennen Tristan ja Isolde -oopperaa kukaan ei ollut kuvitellut, missä määrin musiikki yksin voisi ilmentää draamaa.
Wagner kirjoitti Saimaa Sinfoniettan konsertissa kuultavasta Preludista ja kuolemasta:
”Kun musiikki kohoaa yhä korkeammalle ja tulvii upeaan huipentumaansa, Isolde liukuu pois laulun harjalla, surullisten katsojien ohitse liittyäkseen Tristanin hengityksen valtavaan aaltoon. Maailma, yö ja kuolema sekä rakkaus ovat yhtä”.
Sinfonia edustaa tyylillisestä klassismin ja romantiikan ajan muutosta
Ludwig van Beethovenin Sinfonia nro 3 ’Eroica’ edustaa tyylillisesti klassismin ja romantiikan ajan muutosta. Säveltäjä omisti sankarillisen sinfoniansa alun perin sotasankari itsevaltias Napoleon Bonapartelle, mutta poisti omistuksen Napoleonin kruunautettua itsensä keisariksi. Uudeksi omistuksen kohteeksi tuli säveltäjän mesenaatti ruhtinas Joseph Franz von Lobkowitz.
Sinfonia syntyi jo vuonna 1803 mutta sen ensimmäinen julkinen esitys oli Wienissä vasta huhtikuussa 1805 säveltäjän itsensä johtamana.
Oopperasopraano Johanna Rusanen saapuu solistiksi
Sopraano Johanna Rusanen aloitti lauluopintonsa Sibelius-Akatemiassa vuonna 1991 opettajinaan Matti Tuloisela ja Anita Välkki. Yksityisesti hän on opiskellut Berliinissä Herbert Brauerin ja Karan Armstrongin johdolla sekä Wienissä Irina Gavrilovicin johdolla.
Rusanen voitti Timo Mustakallio-laulukilpailun vuonna 1995 ja Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 1996. Vuonna 1997 hän vastaanotti Martti Talvela -stipendin. Vuosiksi 1998–2000 Johanna Rusaselle myönnettiin stipendi Berliinin Deutsche Operiin. Karita Mattila-palkinnon hän sai vuonna 2001.
Johanna Rusasen oopperaura alkoi vuonna 1994 Kuopion oopperassa ja sen jälkeen hän on vieraillut Savonlinnan Oopperajuhlilla, Suomen Kansallisoopperassa, Berliinin Deutsce Operissa, Vantaan Oopperassa, Opera Cavassa, Oulun Oopperassa ja Keski-Suomen alueoopperassa sekä Moskovan Bolshoi-oopperassa Savonlinnan oopperajuhlien tuotannossa.
Hänen roolejaan ovat olleet muun muassa Wozzeckin Marie, Jevgeni Oneginin Tatjana, Faustin Margareta, Gianni Schicchin Lauretta, Valkyyrian Ortlinde, Taikahuilun Ensimmäinen nainen, La Bohemen Mimi, Juhan Anja, Sevillan parturin Berta, Aidan Ylipapitar, Naamiohuvien Amelia, Ratsumiehen Anna ja Don Giovannin Donna Elvira.
Hän lauloi myös naispääroolin Helsingin Olympiastadionilla Paavo Nurmi -oopperassa vuonna 2000. Ooppera liittyi Helsinki Euroopan kulttuuripääkaupunkina -juhlavuoteen ja ooppera televisioitiin ympäri Eurooppaa.
Johanna Rusanen on esiintynyt runsaasti orkesteri- ja oratoriosolistina sekä laulanut lied-konsertteja useiden Euroopan maiden lisäksi myös Japanissa, Chilessä, Yhdysvalloissa ja Pohjois-Koreassa. Johanna Rusasen monipuoliseen ohjelmistoon kuuluu myös kevyempää musiikkia, mm. operettia, musikaaleja ja elokuvasävelmiä sekä jazzstandardeja.
Hän on esiintynyt muun muassa Leningrad Cowboysien, Pentti Hietasen, Sakari Kuosmasen, Kari Tapion, Trio Töykeiden ja Lenni-Kalle Taipaleen kanssa.
Konsertin johtaa kapellimestari, klarinettitaiteilija ja laulaja Taavi Oramo
Taavi Oramo on opiskellut orkesterinjohtamista Panula-Akatemiassa Jorma Panulan oppilaana ja Sibelius-Akatemiassa Atso Almilan ja Hannu Lintun johdolla.
kuva: Tero Ahonen
Hänen kapellimestarin uransa käynnistyi vuonna 2017 ja 2018 kahdella lyhyen varoitusajan johtamisella Radion sinfoniaorkesterin ja Tapiola Sinfoniettan kanssa, joista hän sai erinomaiset arvostelut.
Oramo on johtanut monia suomalaisia ammattiorkestereita ja muun muassa Münchenin kamariorkesteria, Norrköpingin sinfonikoita, Bergenin BIT20 Ensemblea ja Latvian kansallisorkesteria. Taavi Oramo on myös klarinettitaiteilija ja laulaja.
Lähde Lappeenrannan kaupunki
