Tervetuloa Gothic Modern -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 2.10.2024

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 35/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

The Record of My Life #35: Nine Inch Nails – The Downward Spiral (Nothing records 1994)

Tiedättehän ne albumit, joita ei tarvitse edes laittaa soimaan ja silti se musiikki soi alitajunnassa ja lyriikat tulee vahvasti ajatuksiin, koska olet kuunnellut levyä niin paljon oikeassa herkkyyskaudessa ja ajassa? Minulle Nine Inch Nailsin The Downward Spiral on juuri sellainen. Harvemmin sitä enää kuuntelen, mutta levyn kansikuva ja tunnelmat palaavat mielen looppailuun usein.

Kotimaiset konemusiikki-levymerkit: X-Rust Organization

Oikeastaan X-Rust on enemmän konemusiikki-järjestö kuin varsinainen levymerkki, mutta ovat julkaisseet sen verran vakuuttavan määrän elektronista musiikkia vinyylinä että kuuluu myös tähän sarjaan ehdottomasti! Kalle Karvanen ja Eemeli Lehto vastailivat haastatteluuni järjestön edustajina Turusta.

Arvostelussa Brazen Forgery – Karelia Suite

Turun seudulla pandemiaeristyksessä syksyllä 2021 kypsynyt metalliprojekti Brazen Forgery...

Kellaribändit – keikkajärjestäjän kaksiteräinen miekka

Autotalleissa ja treeniksillä ryskää koko joukko potentiaalisia bändejä, jotka...

Jaa somessa

Gothic Modern -näyttely tutkii modernin taiteen käännekohtia keskiajan ja renessanssin innoittamana ja tuo esiin taiteilijoiden kyvyn käsitellä syviä inhimillisiä tunteita.

Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 2.10.2024 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15. Keskiajan ja renessanssin taide tarjosi 1800- ja 1900 -lukujen taiteilijoille emotionaalista materiaalia ja tapoja käsitellä ihmisen perimmäisiä tuntemuksia, psyyken pimeää puolta sekä syntymää, kuolemaa, kärsimystä ja seksuaalisuutta. Gothic Modern – pimeydestä valoon -näyttely nostaa esille kiehtovan ilmiön, jota ei ole aikaisemmin taidehistoriassa käsitelty, ja tarkastelee sen esiintymistä tunnettujen taiteilijoiden teoksissa. Ateneum käynnisti merkittävän, kansainvälisen yhteistyöhankkeen jo vuonna 2018, ja museo toimii myös näyttelyn ensimmäisenä esityspaikkana 4.10.2024–26.1.2025.

Näyttelyn tiedotustilaisuus järjestetään Ateneum-salissa klo 10.15 alkaen. Ateneumin ovet avautuvat klo 10. Näyttelyyn museon kolmannessa kerroksessa voi tutustua klo 13 asti. Tiedotustilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Tilaisuudessa näyttelystä keskustelevat näyttelyn kuraattori, museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff ja vieraileva kuraattori, professori Juliet Simpson (Coventry University). Tilaisuuden kielet ovat suomi ja englanti. Ilmoittauduthan tilaisuuteen ti 1.10.2024 mennessä.

Gothic Modern -näyttely kirjoittaa uudelleen modernin taiteen historiaa. Kansainvälinen näyttelykokonaisuus käsittelee 1800- ja 1900-lukujen modernia taidetta, jonka tekijät ammensivat vaikutteita eurooppalaisesta keskiajan ja pohjoisen renessanssin taiteesta. Modernia taidetta on aikaisemmin harvoin tarkasteltu siitä näkökulmasta, kuinka se katsoo menneeseen, eikä ilmiön laajuus ole aikaisemmin ollut tiedossa.

Keskiajan ja renessanssin taide tarjosi 1800- ja 1900 -lukujen taiteilijoille emotionaalista materiaalia ja tapoja käsitellä ihmisen perimmäisiä tuntemuksia sekä syntymää, kuolemaa, kärsimystä ja seksuaalisuutta. Ihmisen psyyken pimeä puoli, outous ja pelottavien asioiden kuvaaminen kiinnosti taiteilijoita. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa taiteilijat pyrkivät myös kuvaamaan tapaa, jolla ihminen kuuluu ympäristöönsä tai osaksi luontoa.

Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Arnold Böcklin, Lucas Cranach vanhempi, Akseli Gallen-Kallela, Vincent van Gogh, Theodor Kittelsen, Käthe Kollwitz, Edvard Munch, Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck, Marianne Stokes ja Gustave Van de Woestyne.

Kansainvälisen hankkeen valmistelu aloitettiin ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Yleisinhimillisten, ihmisiä yhdistävien teemojen kautta Gothic Modern -näyttely on juuri nyt entistäkin ajankohtaisempi. Näyttelyn teokset käsittelevät elämän suuria kysymyksiä jopa brutaalilla tavalla ja mustalla huumorilla.

Näyttely esittelee tunnettuja taiteilijoita ja teoksia uuden ilmiön yhteydessä. Esimerkiksi Hugo Simbergin Kuoleman puutarha (1896) yhdistetään näyttelyssä ilmiöön ja näkökulmaan, jonka uusi taidehistorian tutkimus on tuonut esiin. Helene Schjerfbeck uudisti omaa tuotantoaan keskiajan taiteen kautta. Keskeisiä teoksia nähdään myös Edvard Munchilta.

Keskeisiä teoksia Gothic Modern -näyttelyssä ovat saksalaistaiteilija Käthe Kollwitzin emotionaaliset ja yhteiskunnalliset grafiikan vedokset, jotka käsittelevät muun muassa sodan traumaa, lapsen menetystä ja surua. Kollwitzin muotokieleltään ajaton taide puhuttelee teemoiltaan omassa ajassamme, jossa tarve surun ja trauman käsittelylle taiteen kautta on läsnä.

Keskiajan ja renessanssin taide ja taiteilijat, kuten Hans Holbein nuorempi, Lucas Cranach vanhempi ja Matthias Grünewald, tulivat ajankohtaiseksi 1900-luvun alussa ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa. Taiteilijat löysivät tarttumapintaa ja kiinnostuivat saksankielisten maiden taiteesta ja arkkitehtuurista sekä niiden muotokielestä. Berliinistä tuli ajan taiteen keskus, ja keskiaikaisista kaupungeista, kuten Bryggestä ja Lyypekistä taiteilijoille kiinnostavia kohteita. Saksankielisissä maissa kiinnostuttiin pohjoismaisesta taiteesta, ja löydettiin yhteisiä kiinnostuksen kohteita.

Katse menneeseen uudisti taidetta. Vaikutteita otettiin vapaasti ja eri tavoin. Öljykankaalta taiteilijat siirtyivät tekemään myös lasitaidetta, huonekaluja ja ryijyjä. Maalausten ja grafiikan teosten lisäksi myös Gothic Modern -näyttelyssä nähdään esineitä, veistoksia ja huonekaluja, esimerkiksi harvoin nähty Akseli ja Mary Gallen-Kallelan yhdessä veistämä nuottikaappi 1890-luvun lopulta.

Ateneumin näyttelyn kuraattori on museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff. Näyttely pohjautuu pitkään tutkimusprojektiin, joka on tarkastellut ensimmäistä kertaa sitä, miten modernin ajan taiteilijat kiinnostuivat keskiajan taiteesta. Kansainvälisen näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Norjan Nasjonalmuseet ja Wienin Albertina Museum, joissa näyttely nähdään Ateneumin jälkeen.

Lähde Reetta Haarajoki

spot_img