Navier Loota – X (Signal Life 2024)

Aiheeseen liittyvää

PLASTIC TEARS: Motorhome

Herra jumala. Täytyy sanoa, että biisi on sellainen, että luulisi Andy Mccoyn olevan kateellinen. Plastic Tears tai lähinnä Miqu on kaikkia luonnonlakeja uhmaten jaksanut vetää Hanoi-Dogs D'amour-linjaa vuosikymmenet, ja vaikka on välillä itselläkin eräästä pikkuasiasta mennyt sukset ristiin joskus hamalla 90-luvulla, niin asiat sovittiin jossain Puntalan juomisillassa ajat sitten ja kyllä se niin on, että kyllä niitten toi nimi kannatti pitää. Syy on mielestäni selvä, tappiot voitoksi.

Viikon Kovin Biisi: VKB 44/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Asko Jaakonaho: Kulta-aura (Aviador 2024)

Kulta-aura on villisti virtaava, satiirinen biofiktio tieteen ja taiteen kauhukakarasta Sigurd Wettenhovi-Aspasta (1870-1946). Eksentrinen oman tien kulkija on kirjansa ansainnut.

Hafezin runouden uutuus: Kätketyn kieli ja viinin välke

Hafezin runous ja persian kirjallisesta maailmasta on tehty uusi suomennos, joka esittelee runoilijan monimutkaista estetiikkaa ja yhteiskunnallista maailmaa.

Jaa somessa

Deston ja Koalan yhteisproggis Navier Lootan debyytti ep:llä Birmingham kohtaa Detroitin 90-luvun teknon ja futuristisen elektron syvyyksissä.

Avausraita Reincarnation esittelee duon viitekehystä maistuvalla sci-fi-teknolla. Seuraavana EP:n nimiraita X tuo kattaukseen hardcore-breaksit ihanan pätkityn r’n’b-vokaali-samplen mehustamana. Melankoliset syna-layerit tuovat mieleen Burialin ja muut bassomusan kärkinimet. Happamuus taataan MS-20-vetoisella acid-linjalla. Kolmantena kuultava Lurker vaanii kuulijaansa varjoista iskien selustaan myrkkykäärmeen terävien hampaiden kaltaisella acid-bassolla ja rytmi on kieron verkkainen. Rimit viittaavat enemmän sinne Detroitin suuntaan ja vahvasti efektoidut kuiskaukset kutsuvat varjoihin. Flanger-breakdown toimii aina, niin tässäkin tapauksessa. EP:n päättävä Synchronicity pysyttelee tasabiitissä ja tipauttaa breakdownissa mukaan 90-lukuiset ravestabit ja jättää ne sitten taakseen palaten tylyyn teknoilmaisuun. Juuri näin toimii osaavat underground-tuottajat, pelisilmä on studiossa ollut terässä.

Sound designissa on kauttaaltaan sopivassa määrin tunnetta ja möyriviä bassoja, ph-arvot pysyvät jatkuvasti happaman puolella. Minulle tällainen soundi osuu kuin nenä päähän. Lisää!

Raita joka tekee erityisen vaikutuksen: X

Mikko Ihalainen

spot_img