Erkko Lehtinen yhdessä Cold Blow Recordsin kanssa ovat laittaneet kädet syvälle saveen suomalaisen underground-kulttuurin eteen ja julkaisseet kokoelmalevyn joka sivistää kansaa samaan tapaan kuin Mikko Mattlar Svartilla julkaistuila harvinaisemman kotimaisen synthpopin ja discon kokoelmilla Satan in Love ja Dance for Your Life. Nyt sukelletaan suomalaisten elektro-pioneerien töihin, näitä ei ole kuulleet aiemmin varmasti kuin paatuneimmat konemusapäät.
Kotimaisen elektron alkuhämäristä vuosilta 1990-2002 on Erkko Lehtinen (genren todellinen akateemikko-dj) kuratoinut huikean paketin, joka tulee alkuvuodesta 2025 ulos vinyylinä. Todellinen pakkohankinta keräilijöille ja elektrorakastajille.
Tästä on tupla-LP:kin, joka päättyy vuoteen 1981 ja siinä on 26 biisiä, se on aika monta singlebiisiä neljän vuoden ajalta. Tällä tupla-CD:llä on sitten 43 biisiä. Kaikki biisit ovat läpikotaisin tuttuja, mutta vuoden 1981 jälkeistä Pelleä ei sentään tullut jatkuvasti radiosta, niin ne ovat jotenkin mielenkiintoisempia. Ja ovat näistä monet suht harvinaisiakin, etenkin Mona-leffassa 1983 ollut Olen rakastunut -biisi, joka julkaistiin vain elokuvan soundtrack-sinkulla varmasti aika pienenä painoksena.
Liettualainen artisti Teatre inspiroitui Liettualaisen underground-runoilijan Jurga Ivanauskaiten päiväkirjoista ja teki teemalevyn, joka on myös musikaalinen kuvaus hänen työympäristöstään huonosti valaistuista toimistotiloista, steriileistä online supportin vuorovaikutuksista ja kaupallisista verkostoista.
