Rockfestin innoittamana on pakko raottaa omaa tärkeimpien levyjen hyllyäni. Perjantaina 9.6.2023 Def Leppard palasi keikalle Suomeen – edellinen kerta oli myös Rockfestissä neljä vuotta aikaisemmin. Tänä vuonna bändi kiertää estradeja Mötley Crüen kanssa. Siinä missä Mötiköiden lavakarisma aiheuttaa lähinnä myötähäpeää ja keikan parasta antia ovat heidän strip.. siis tanssijansa, Def Leppard on ikääntynyt huomattavasti tyylikkäämmin.
Taran ensimmäinen kokopitkä näkee päivänvalon 27.10. Monien mutkien kautta levyn muotoon hahmottunut kokoelma klassista rockia puhuttelee takuulla kaikkia 70- ja 80-luvulla raskaampaan musiikkiin notkahtaneita kuunteijoita.
Taran uusin single Noita on reilut viisi minuuttia mustaksi timantiksi puristettua rockvoimaa, joka räjähtää kuuntelijan korville ensimmäisestä soinnusta lähtien.
Niin. Buzzcocks teki kolme loistavaa albumia vuosina 1978-1979. Ne ovat hienoja kokonaisuuksia ja niissä on annettu tilaa myös erilaisille kokeiluille, eivätkä ne uuden aallon genressä ole todellakaan mitään helpointa perustavaraa. Sellaistakin (helposti lähestyttävää) niissäkin toki on. Sinkuillaan bändi oli sitten erittäin pop ja tässä olevat 8 ensimmäistä singleä (omakustanne-EP Spiral Scratch puuttuu) Orgasm Addictia lukuun ottamatta sijoittuivat kivasti brittilistoilla.
Kyllä se nyt niin vaan on, että suurin piirtein jokainen minun ikäluokastani ja nuoremmista ja vanhemmistakin on Suosikkia lukenut. Joskus löysin roskiksesta 60-luvun lopun ja 70-luvun alun hyväkuntoisia Suosikkeja ja nyt vähän harmittaa, että tuli ne vietyä antikvaarioon. Taisin olla siinä 10 v. ja vaikka Suosikki tuli kotiin, niin sitä osittain inhosi, eikä noin vanhoille numeroille ollut sitäkään vertaa käyttöä. Väärin, etenkin tämän kirjan perusteella ne vanhat numerot vasta loistavia (sanan voi käsittää miten haluaa) olivatkin keksittyine juttuineen ja mitä siellä nyt sitten olikaan.
