Julia Virkkusen säeromaani Veneleikki kuvaa kauniisti perhedynamiikan monimutkaisuutta ja henkilökohtaista kasvua. Se on ilmava kertomus ihmisen sisälle jääneestä merisäästä ja perheen mahdottomuudesta.
Yhdellä New Yorkin kalleimmista asuinalueista asuvat Fred ja Sheila Merton murhataan raa'asti kolmen aikuisen lapsensa kanssa syömänsä pääsiäisaterian jälkeen. Heidän lapsensa ovat tapauksesta syvästi järkyttyneitä – vai ovatko?
Tämä ei ole kirja. Se on manuaali ei-dualistiseen elämään. Se on sielunmessu tuhoontuomitulle lajille. Tämä on henkilöhahmon ja egon syöjä. Kirja yhdistelee evoluutio-oppia ja kehityspsykologiaa rehellisellä otteella kuvatessaan ihmisminän kuvitelmien mekanismeja.
Hopeasiivet-yhtye oli yksi kiinnostavimmista kiinnityksistä Ilosaarirockin tämänvuotisessa
tarjonnassa, sillä bändi on vielä uransa alkutaipaleella ja Itä-Suomen keikkoja ei taida olla aiemmin ollut.
Tämä on yksipuolinen single ja aluksi vähän hämmentävä, kun musiikki ei oikein ole sitä, mitä tulee yleensä kuunneltua. Mutta parin kerran jälkeen tulee todettua, että tämähän on oikeastaan aika hyvää, eikä välttämättä niin kaukana Jalla Jallasta [tämä on siis jenkki (vai huijataanko meitä?) John Wardin ja Jallojen Jouko Hiltusen projekti], kuin voisi kuvitella. Kyllä niilläkin banjoja biiseissä oli/on ja vaikutteita vähän muustakin kuin rockista.
