“Eyes on kauhun kyllästämä, tunnelmallinen kappale joka kertoo niistä kaikille tutuista lapsuuden peloista ja siitä mitä tapahtuu kun ne tulevat suoraan silmiesi eteen."
Lootissa yhdistyvät sopivan yksinkertaiset ja laadukkaat raaka-ainekset toimivaan reseptiin. Se on hyvin, mutta maltilla maustettua mättöä, jota voisi ahmia enemmänkin.
Jos minun pitää mainita tekijä, joka erottaa Sonqo-yhtyeen muista saman genren bändeistä, on vastaus Hanna ”Nippi” Koukku. Laulaja tarvii toki tuekseen toimivan yhtyeen ja sehän hänellä on.
Loimaasta tulee ensimmäisenä mieleen lottovoittajat sekä Suomen maatalousmuseo Sarka. Jukka Junttilan kokoama Loimaan bändisukupuu paljastaa, että tämä noin 16 000 asukkaan maaseutukaupunki on myös ollut monipuolisen musiikin kehto.
Niin. Buzzcocks teki kolme loistavaa albumia vuosina 1978-1979. Ne ovat hienoja kokonaisuuksia ja niissä on annettu tilaa myös erilaisille kokeiluille, eivätkä ne uuden aallon genressä ole todellakaan mitään helpointa perustavaraa. Sellaistakin (helposti lähestyttävää) niissäkin toki on. Sinkuillaan bändi oli sitten erittäin pop ja tässä olevat 8 ensimmäistä singleä (omakustanne-EP Spiral Scratch puuttuu) Orgasm Addictia lukuun ottamatta sijoittuivat kivasti brittilistoilla.
Kyllä se nyt niin vaan on, että suurin piirtein jokainen minun ikäluokastani ja nuoremmista ja vanhemmistakin on Suosikkia lukenut. Joskus löysin roskiksesta 60-luvun lopun ja 70-luvun alun hyväkuntoisia Suosikkeja ja nyt vähän harmittaa, että tuli ne vietyä antikvaarioon. Taisin olla siinä 10 v. ja vaikka Suosikki tuli kotiin, niin sitä osittain inhosi, eikä noin vanhoille numeroille ollut sitäkään vertaa käyttöä. Väärin, etenkin tämän kirjan perusteella ne vanhat numerot vasta loistavia (sanan voi käsittää miten haluaa) olivatkin keksittyine juttuineen ja mitä siellä nyt sitten olikaan.
