Arvostelin taannoin tuon ekan digisinkun Satu ja jopa kehuin sitä. No eipä se tämän muun materiaalin joukossa pahalta kuulosta vieläkään. Bändissä on kaksi alkuperäisjäsentä, Adi ja Stressi ja kolmas melkein alkuperäinen, Räpylä, joten odotin jotain edes vähän räväkämpää.
Eka single helmikuussa ilmestyvältä pitkäsoitolta Kotka lentää perjantaina. Oikeastaan ekaa uutta SS:ää sitten vuoden 1979, koska viime EP, vaikkakin äänitettiin 2016, oli koottu 70-luvulla tehdyistä biiseistä.
Tero Saarisen uusi teos 'Study for Life' tulossa ensi-iltaan Kaija Saariahon musiikin tahdittamana. Tero Saarinen Company aloittaa myös uuden kehityshankkeen.
Viime vuonna ilmestyi vastaava teos Hurriganesista ja varsin mielenkiintoinen sekin oli. Tämä on sitten vieläkin kiinnostavampi teos, koska Hanoin uraa tuli seurattua ekasta sinkusta ja Soundin Homo-Makkonen-otsikosta (1/1981) lähtien. Lehtileikkeitäkin on sen verran, että nämä suomalaiset, suurimmaksi osaksi tyhjänpäiväiset, mitä tässäkin on mainittu, ovat aika tuttuja.
Herra jumala. Täytyy sanoa, että biisi on sellainen, että luulisi Andy Mccoyn olevan kateellinen. Plastic Tears tai lähinnä Miqu on kaikkia luonnonlakeja uhmaten jaksanut vetää Hanoi-Dogs D'amour-linjaa vuosikymmenet, ja vaikka on välillä itselläkin eräästä pikkuasiasta mennyt sukset ristiin joskus hamalla 90-luvulla, niin asiat sovittiin jossain Puntalan juomisillassa ajat sitten ja kyllä se niin on, että kyllä niitten toi nimi kannatti pitää. Syy on mielestäni selvä, tappiot voitoksi.
Hopkinsin edellinen levy Music for Psychedelic Therapy oli lempeätä itsetutkiskelu- ja hyväksyntä-ambientia, uusin albumi Ritual menee nyt tummempiin vesiin ritualistiseen maagiseen todellisuuteen.
Saksalainen Jonas Orbiting julkaisi uuden eepeensä Future Objectives omalla vinyylilevymerkillään Immersive Patterns. Ep on taidokas setti monipuolista technoa.
