Kaikkien Suomessa julkaistujen ruotsinkielisten sanomalehtien digitointityö Kansalliskirjastossa etenee hyvää vauhtia. Viimeisen viiden vuoden lataustilastot osoittavat, että ruotsinkieliset sanomalehdet ovat nousseet palvelun suosituimpiin aineistoihin.
Tällä hetkellä kaikki vuoden 1949 loppuun asti julkaistut sanomalehdet ovat yleisön käytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa.
Ruotsinkieliset sanomalehdet lyövät käyttäjäennätyksiä
Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun tilastoista käy ilmi, että käyttäjät ovat löytäneet Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet.
Tammi-lokakuussa 2022 palvelun sadasta ladatuimmasta sanomalehdestä 20 on ruotsinkielisiä. Tämä selittyy osittain sillä, että ruotsinkieliset sanomalehdet ovat vapaasti käytettävissä vuoden 1949 loppuun asti, toisin sanoen 10 vuotta pidemmältä ajalta kuin suomenkieliset.
Trendi on kuitenkin selkeä, sillä joidenkin lehtien latausmäärät ovat jopa kolminkertaistuneet vuodesta 2017. Esimerkiksi Hufvudstadsbladetin lataaminen on lisääntynyt merkittävästi vuosi vuodelta, ja vuonna 2022 lehti on ollut yksi palvelun ladatuimmista, vaikka mukaan laskettaisiin myös suomenkieliset päivälehdet. Myös mm. Åbo Underrättelser- ja Vasabladet-lehtien lataukset ovat lisääntyneet huomattavasti.
1980- ja 1990-lukujen sanomalehdet ovat nyt saatavilla digitaalisesti arkistoissa ja vapaakappalekirjastoissa
Mitä suomenruotsalainen lehdistö kirjoitti 1980-luvun kasinotaloudesta tai Suomen EU-jäsenhakemuksesta vuonna 1994? Siitä on nyt helppo ottaa selvää, koska 99 prosenttia ruotsinkielisistä sanomalehdistä vuosilta 1980–2005 on digitoitu. Sanomalehdet, jotka eivät ole avoimessa käytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa, ovat saatavilla vuoden 2018 loppuun asti Svenska litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa, Brages Pressarkivissa Helsingissä, Ålands landskapsarkivissa Maarianhaminassa sekä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa eri puolilla maata.
Arkistot ja kirjastot toivottavat tervetulleiksi niin tutkijat, toimittajat ja kirjailijat kuin kaikki kansalaiset, jotka ovat kiinnostuneita ruotsinkielisistä sanomalehdistä menneiltä vuosilta.
”Meillä on ilo saada tarjota digitoidut ruotsinkieliset sanomalehdet yleiseen käyttöön. Arkistot ja kirjastot ovat avoinna kaikille, ja sanomalehtiä voi lukea monilla eri paikkakunnilla. Lehtiin voi myös tehdä hakuja, joten kiinnostavan aineiston etsiminen on helppoa”,
Svenska litteratursällskapetin arkistonjohtaja Kristina Linnovaara kertoo.
Toimiva yhteistyö suuren kulttuuriteon tukena
Kansalliskirjasto toteuttaa digitointityön kahdeksan suomenruotsalaisen rahaston ja säätiön tuella, joka on yhteensä 1,85 miljoonaa euroa. Aineistot avataan käyttöön Kansalliskirjaston, Svenska litteratursällskapet i Finlandin, Ålands landskapsarkivin ja Pressarkivföreningenin yhteistyönä.
Kun projekti saadaan päätökseen vuoden 2023 lopussa, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Aineiston käyttöoikeuksista on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.
”On ilahduttavaa huomata, että digitoidut ruotsinkieliset sanomalehdet herättävät kiinnostusta. Ne tarjoavat kansalaisille ikkunan suoraan historiamme eri vaiheisiin. Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneitamme tämän suuren hankkeen mahdollistamisesta”,
Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen sanoo.
”On hienoa olla mukana mahdollistamassa ruotsinkielisten sanomalehtien näin laajaa saatavuutta. Lisäksi voimme varmistaa, että sanomalehtien tekijät ja kustantajat saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset teostensa käytöstä”,
Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen toteaa.
Lähde Helsingin yliopisto
