Turhamaisuus ja oman edun tavoittelu houkuttelevat huijauksiin, mutta joskus hämäyksillä pelastetaan jopa ihmishenkiä. Hyvää tarkoittavakin voi joutua petoskierteen pyörteisiin.
Vuonna 1906 Köpenickin raatihuoneelle Berliinin lähelle ilmestyi preussilainen upseeri, jonka ulkomuoto kohotteli kaupunkilaisten kulmakarvoja: asepuku oli tahrainen, ryhti huono ja ikää oli kapteeninarvoon nähden parikymmentä vuotta liikaa. Upseerilla oli mukanaan sotilasosasto, ja hän takavarikoi kaupungin kassan.
Pormestari tiesi, ettei sotilaalla ollut valtuuksia siihen, mutta Saksan keisarikunnassa upseerin univormuun pukeutunutta vastaan ei pullikoitu. Myöhemmin selvisi, että ”kapteeni” oli vankilasta vapautunut suutari ja pikkurikollinen Wilhelm Voigt, joka oli ostanut asepuvun käytettynä ja komentanut varuskunnasta pahaa-aavistamattomia sotilaita mukaan kaappaukseensa.
Maailman suurin hämäys on täynnä meheviä historiallisia puijauksia. Se paljastaa, kuinka Köpenickin pormestarin asenne selittää huijausten ja petosten hyvää onnistumisoprosenttia. Huijarin selkeä auktoriteetti estää sivustaseuraajaa nostamasta meteliä, vaikka hälytyskellot soisivatkin.
Näin on käynyt myös esimerkiksi potilaskuolemia aiheuttaneen huippukirurgi Paolo Macchiarinin tapauksessa: hänellä oli niin vaikuttava ansioluettelo, ettei hänen mullistavia (ja tappavia) keksintöjään kyseenalaistettu.
Toisaalta petoksen uhri saattaa jopa haluta huijata itseään, jos on jo tehnyt merkittäviä investointeja. Näin kävi eräille taideväärentäjä Veli Sepän tauluja ostaneille, jotka eivät halunneet uskoa tulleensa petetyiksi.
Maailman suurin hämäys kertoo myös taidekauppiaasta, joka joutui todistamaan olevansa väärentäjä, jotta ei joutuisi tuomiolle taideaarteiden myymisestä natseille, tähtitoimittajasta, joka keksi haastatteluita omasta päästään ja hämäsi Spiegelin huippuluokan faktantarkistajia tai arkisesta postipaketista, jossa Cullinan-timantti – ”Afrikan tähti” – lähetettiin merten taakse samalla kun siitä tehty kopio kulki tarkasti vartioituna.
Joidenkin tapausten motiivi on ongelmaton ja hyväksyttävä: Helsinki säästyi jatkosodassa suurpommitusten tuhoilta, koska sen puolustajat huijasivat pommikoneet pudottamaan lastinsa kaupungin ulkopuolelle.
Rikollinen hyöty ei ollut myöskään alkuperäinen tarkoitus petoskierteessä, jossa ”löydettiin” William Shakespearen kadonneita papereita: William Henry Ireland halusi ilahduttaa isäänsä, mutta yksi hämäys johti toiseen ja lopulta Ireland kirjoitti kokonaisen kadonneen Shakespeare-näytelmän, minkä paljastuminen ensi-illan jälkeen oli nöyryytys niin isälle kuin pojallekin.
Ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Daniel Rydén on aikaisemmin kirjoittanut muun muassa huippusuositut kirjat Maailmassa on virhe ja Maailman salaperäisin kirja. Maailman suurin hämäys on jatkoa niille. Kirjan Suomea koskevat luvut on koonnut ja kirjoittanut Panu Väänänen.
Daniel Rydén
Maailman suurin hämäys – Historiallisia sumutuksia, huiputuksia ja petoksia
Ilmestyy: 31.5.2022
Lähde Atena
