PAETKAA-raportti – Algoritmisen synteesin ilta – Bar Ö, Turku

Aiheeseen liittyvää

The Record Of My Life #29: The Smashing Pumpkins – Mellon Collie and the Infinite Sadness

Joni Karvinen on kitaristi ja musiikintekijä, joka suhtautuu musiikkiin...

Viikon Kovin Biisi: VKB 10/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Kohtaa sisäinen lapsesi: Katja Frangen voimakortit

Kirjailija ja henkinen valmentaja Katja Frange esittelee voimakortit auttamaan sisäisen lapsen kohtaamisessa ja tunnehaavojen parantamisessa.

Julkisivujen takaa paljastuu työmaaelämän värikäs historia

Tuomas Marjamäen kirja 'Julkisivun takaa' tuo lukijoille yli 300 julkisivuremonttien tarinaa koomisista kommelluksista traagisiin tapahtumiin.

Kutsu medialle: Harjoitukset Taru Sormusten herrasta alkavat Tampereen Teatterissa

J.R.R. Tolkienin Taru Sormusten herrasta saapuu näyttämölle Tampereella. Ensimmäiset harjoitukset alkavat aamiaisella ja avoinnakutsulla mediaväelle.

Jaa somessa

Huom. Toimittajan raportoimat kokemukset ovat subjektiivisia. Artistiin liittyvät faktat on esitetty tarkasti haastatteluun perustuen.

”Nautin live-tilanteissa siitä, että se on todella live, arvaamaton ja improvisoitu. Sellainen, että mitä tahansa voi tapahtua.”

PAETKAA

On vuosi 2021, 24. päivä syyskuuta. Tarkoitukseni on matkata Turun keskustan Bar Ö:hön, jossa on luvattu olevan Telmu RY:n algoritmisen synteesin ilta. Kyseisessä ajassa ja paikassa esiintyy kaksi reaaliaikaisesti ohjelmoimalla esityksensä luovaa artistia, PAETKAA ja Eilien, joista ensimmäiseen, Helsingistä käsin vaikuttavaan taiteilijaan luomme nyt tarkemman katsauksen.

Turku Bar Ö:n ovi
Tänne olemme matkalla.

PAETKAA

PAETKAA (käyttäkäämme hänestä vaikka lyhennettä P.) on generatiiviseen prosessiin pohjautuvaa audio-visuaalista taidetta luova, itseään epämuusikoksi kutsuva helsinkiläinen artisti. Kotimaassa genre on vasta rakentumassa ja P. on eräs sen pioneereista.

Syntymänimeltään Anssi Alhopuro suunnittelee asioita ja opiskelee ääntä pääkaupunkiseudulla. Opinnot ovat jatkoa kolme vuotta Lontoossa kestäneelle opintopolulle. Työkseen mies tekee äänisuunnittelijan ja sekalaisen digitaalisen mediatuottajan tehtäviä freelancer-pohjalta.

Suomessa ohjelmointiin perustuvaa musiikkia soittaa pari kourallista artisteja, mutta maailmalla skene on jo pidemmällä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kymmenisen vuotta toiminut Algorave-tapahtuma perustuu kokonaan live-koodaamiseen, rytmimusiikkiin sekä kaikkeen aiheeseen liittyvään.

Puolestaan Berliinin CTM-festivaaleilla P. kertoo törmänneensä miehen sydäntä lähellä olevaan posthumanismi-/transhumanismiteemaan ja nähneensä paljon artisteja, jotka loivat vaihtelevien generatiivisten tai tekoälyprosessien kautta ainutlaatuista musiikkia.

Baaritiski

Ilta Turun Bar Ö:ssä
Bar Ö:n logo hohtaa illassa.

Sää on kostea ja tihkusade luo jo omia visuaalisia efektejään silmälasieni pinnalle laskeutuessaan.

Matkaan julkisilla kulkuvälineillä Turun keskustaan innoissani tulevasta tapaamisesta. Matka sujuu ongelmitta. Kukaan ei edes vedä minua turpaan. Nenä suorana suuntaan Bar Ö:n ovelle, jossa nautin tasalaatuisen, helposti syttyvän ja iloisesti palavan savukkeen. Tuhkakuppina toimii baarin ulkotilojen pöydälle nurin päin sijoitettu kukkaruukku, tai ainakin luulen niin.

Astun sisään, PAETKAA heittää keikan. Herrasmies tavoittaa minut baaritiskiltä ja juomien tilaamisen jälkeen siirrymme backstage-tiloihin haastattelun pariin.

Sattumaa

Sattuma näyttelee verraten suurta roolia sekä artistin historiassa että hänen luomassa taiteessaan. Ohjelmointipainotteisen musiikin pariin hän kertoo ajautuneensa.

”Se kävi vähän sillä tavoin sattumalta, että aloin aluksi opettelemaan ohjelmointia, tai audio-ohjelmointia, Pure Data -ohjelmointikielellä, enemmänkin efektienrakentamistarkoituksessa. Mutta sitten melko pian huomasin, miten siltä alueelta löytyy uusia musiikillisia ulottuvuuksia ja ne tuntuivat aika kartoittamattomilta.”

Musiikki perustuu syntetisaattorien sekvenssointiin ja niiden kaikkien pohjalla pyörii satunnaislukugeneraattorit.

”Mulla on aina sellainen tunne, että mä en tiedä mitä ne tulevat tekemään. On sitten pakko improvisoida siinä mukana ja reagoida niihin ja koittaa pitää sitä hommaa kasassa.”

Mutta ne voivat myös päättää vaikkapa olla täysin hiljaa ja jättää esiintyjän yksin lavalle ilman mitään tukea. Toisaalta P. juuri pitää esityksissään ”living on the edge” -tunteesta.

”Pitää pysyä hereillä. Vähän niin kuin olisi joku kaveri, jonka kanssa on esiintymässä ja se tekee vähän omiaan ja täytyy vaan yrittää pysyä messissä.”

Soittoharrastus tukemassa

Soittimia mies soittaa vapaa-ajalla omaksi ilokseen. Valikoimaan kuuluvat mm. kitara sekä rummut. Harrastukset tukevat pääprojektia, mutta algoritmimusiikin päämääränä hänellä on siirtyä kauemmaksi perinteisestä musiikista ja etsiä uusia asioita.

P. kertoo että tämän tyylin musiikkiin ei tarvita periaatteessa lainkaan teoriaosaamista. Keskiössä on taidot valitun ohjelmiston käytössä sekä taito hyödyntää omia korviaan. Teoriatiedot tukevat prosessia, mutta riittävästi aikaa satsaamalla hyvänkuuloista jälkeä oppii loihtimaan ilmankin.

PAETKAA live-taidetta
Kuva PAETKAA-esityksen reaaliaikaisesta grafiikasta.

Ytimessä Pure Data

Pure Data -ohjelmointikieli on esityskokonaisuuksien ytimessä. Tekniikoihin sisältyy generatiivista sekvenssointia ja fyysisiä hardware-syntikoita, joita hallitaan Pure Datalla. Mukaan kuuluu erilaisia visuaaleja ja 3D-renderöintiä sekä erilaisia video-materiaaliin perustuvia kikkoja, joita manipuloidaan reaaliajassa.

Pure Datasta on ohjelmointipiireissä tullut vaivihkaa eräänlainen äänitaide-standardi, jota opetetaan yliopistoissa juurikin äänisuunnitteluun liittyen.

Tämä marginaalinen ja erikoinen kieli on osoittaunut hyväksi valinnaksi, sillä kun siihen paneutuu riittävän syvälle saa aikaan kiehtovia asioita. Alhopuro ei kutsu itseään yleisesti erityisen hyväksi ohjelmoijaksi, mutta Pure Datan parissa hän loistaa.

Kärpänen

Huomioimatta syyskuun vetistä ja koleaa säätä, kärpänen, singahtaa backstage- alueen halki. Se ottaa pari kieppiä ja suuntaa raollaan lepäävän oven välistä kohti esiintymistilaa. Eilien on jo täydessä vedossa.

Piittamattomuuteni tästä illan toisesta esiintyjästä johtuu puhtaasti aikatauluteknisistä syistä. Jatkamme keskeytynyttä haastattelua.

Arvoituksia

PAETKAA-esitys jakautui perinteisen musiikin tapaan toisistaan erottuviin osiin. Kutsukaamme näitä osia vaikkapa kappaleiksi. Biiseissä on P:n mukaan paljonkin merkityksiä taustalla.

Yleisölle hän yrittää välittää eräänlaisia arvoituksia ja palapelejä. Visuaaleja voi seurata ja kuunnella musiikin kanssa yhdessä. Kappaleet sisältävät kaikki avaimet niiden sisältämien liitäntöjen ymmärtämiseen, esim. kuinka jokin visuaali reagoi tiettyyn impulssiin.

”Se ei varmasti kaikki ikinä aukea jokaiselle, mutta siinä on sellainen mahdollisuus”,

Alhopuro kertoo.

Joskus uudet teokset syntyvät tietystä teknisestä ratkaisusta tai uudesta ohjelmointi-ideasta, josta vaikkapa syntyy jokin kaunis visuaali. Siihen sopivan äänen vain kuulee. Paljolti työ on ohjelmoinnin sisällä liikkumista, eräänlaista löytöretkeilyä.

Live Only

Äänitteitä PAETKAA ei työstä vaan keskittyy projektissaan ainoastaan live-esiintymisiin.

”Siinä on mielestäni pieni ristiriita, kun puhutaan generatiivisesta prosessista. Se on asia, joka tuottaa itsekseen reaaliajassa satunnaisia tuloksia. Heti jos sä tallennat sen, niin sä ikäänkuin kirjoitat sen kiveen ja sitten se ei enää ole se generatiivinen prosessi, vaan äänite siitä, joka on jokaisella kerralla samanlainen. Äänittäminen on ristiriidassa sen asian kanssa fundamentaalisella tasolla.”

Esikuvikseen P. mainitsee Ryōji Ikedan sekä diggailemansa Jerobeam Fendersonin. Molemmat artistit jakavat ajatuksen audion ja videon suorasta yhteydestä.

”Siinä on vähemmän hierarkisia suhteita kuin että vain luodaan visuaali tukemaan keikkaa tai ääniraita tukemaan kuvaa. Päinvastoin ne luodaan yhdeksi kokonaisuudeksi”,

P. summaa.

Piirilevyn käryä

Esitysaika lähenee kelloni mukaan loppuaan ja show alkaa todellakin löytää uusia muotoja. Screenillä oleva kuva vääristyy ja välähtelee. Äänimaailman täyttää salamannopea virvelifillinostatus. Sähkönsinien pilvi nousee miksauspöydän ylle ja imelä savunhaju imeytyy sieraimiini, nieluuni, mutta stoppaa olutlasin pohjalta hörppäämäni mallaksisen sakan keskellä.

Prosessori ylikuumenee ja tilan valaistuksen äkillinen kirkkaus maalaa yleisön kasvot epärealistisen valkeiksi. Kipinät sinkoilevat kattolampuista räjähtelevien rakettien lailla. Yksi lentää tuoppiini ja sihahtaa sammuksiin sen saavuttaessa kuplivan pohjasakan. Samassa kaikki peittyy pimeyden ja epätietoisuuden verhoon. Ja valkenee uudelleen. Valojen epätasainen välke luo illuusion hidastetusta filmistä. Filli sulaa yhdeksi korviavihlovaksi sireeniksi ja saa tasapainoni heittelehtimään, vaikka tietojeni mukaan istun vielä tässä vaiheessa yleisön etuosan pienessä pöydässä.

Yleisön valtaa pakokauhu ja paniikki. Mutta kaikki on minulle selvää; Yksi Suomen algoritmisen taiteen pioneereista on ajanut koodinsa ikuiseen silmukkaan. Laskentayksikkö poksahtaa ilmoille kuin paukkuserpentiini ja valot pimenevät jälleen. Kokeellisen taideprojektin yleisö mylvii ja rynnii ympäriinsä. Punaista. Arvatakseni se on varavirtageneraattori. Kuin tarkkaan laskelmoidulla ajoituksella punan kyllästämälle screenille ilmestyvät isot kirjaimet… PAETKAA

PAETKAA keikan päätös

Kohti äärirajoja

PAETKAA-materiaali on menossa jatkuvasti kokeellisempaan suuntaan. Tällä Turun keikalla mies kertoo soittaneensa yleisöystävällistä ja miellyttävän kuuloista musiikkia.

Tästä huolimatta hän pitää alan rajuista artisteista, kuten esim. Sunn O))). Hän aikookin jatkossa tuoda mukaan entistä voimakkaampaa tunnetta ja lisää äärimmäisyyksiin meneviä tiloja.

Algoritmit taideteoksina

Laskentatehoilla ei ole prosessissa merkittävää roolia. Toki niistä on apua, mutta yleensä mikäli kapasiteetti tulee vastaan, niin luovan ratkaisun sijaan on luultavasti yrittänyt synnyttää vain enemmän asioita. Rajoitteet myös ruokkivat luovuutta.

”Tykkään tehdä välillä hommia Raspberry PI:llä ihan vain sen takia, että siinä tulee se laskentateho niin nopeasti vastaan. Sitten joutuu käyttämään paljon mielikuvitusta, että miten saa jotain mielenkiintoista aikaiseksi.”

Vaikka käytössä olisi super-tietokone ei se lopulta muuttaisi esityksiä niin paljoa kuin voisi kuvitella, vaan lopputulos näyttäisi ja kuulostaisi aika pitkälti samalta kuin nyt.

Tekoälyä ei tähän projektiin sisälly. P. kertoo tutustuneensa tekoälyprosesseihin ja tuntevansa ne hyvin, mutta löytävänsä vielä mielenkiintoisia kulmia melko yksinkertaisen matematiikan muuttamisesta musiikiksi.

”En ole vielä kohdannut sellaista tekoälyn tekemää teosta, joka tuntuisi taiteelta.”

Itse tekoälyalgoritmi ja kuinka se on rakennettu on tuntuu miehestä olevan enemmän itse teos ja sen output vain teoksen jatke.

PAETKAA Livenä Turussa
Anssi Alhopuro AKA PAETKAA, Turku 24.9.2021

”Tässä on edelleen mielestäni kysymys ihmisestä taiteilijana, joka luo sen teoksen. Ihmiset eivät vain vielä ole tottuneet ajattelemaan algoritmeja taideteoksina.”

**************

Päätämme haastattelun salaisella kädenpuristuksella ja ilta saa jatkua vielä lavalla esiintyvän Eilienin otteessa.

Siemailen tuoppini nopeasti tyhjäksi ja suuntaan ulos. Liikkeiden mainosvalot loistavat alkuillan hämyssä.

– Mike Van Dola


Raportin linkit

Tapahtumat ja muut:

Artistit:

spot_img