Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto myönnetään kirjailija Maarit Verroselle ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinto kirjailija Harri István Mäelle.
Suomen Kirjailijaliitto jakaa 125-vuotisjuhlansa yhteydessä lauantaina 21.5.2022 vuotuiset tunnustuspalkintonsa (à 10 000 euroa). Palkinnot jaetaan tunnustuksena kirjailijan tähänastisesta tuotannosta sekä työstä suomalaisen kirjallisuuden hyväksi. Kirjailijaliiton tunnustuspalkintoa on jaettu vuodesta 1949 ja Tirlittan-palkintoa vuodesta 1993 lähtien.
Maarit Verronen (s. 1965) opiskeli, tutki ja opetti tähtitiedettä ennen heittäytymistään päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1994, kaksi vuotta esikoisnovellikokoelmansa Älä maksa lautturille ilmestymisen jälkeen. Kahdentoista romaanin ja pienoisromaanin sekä yhdeksän novellikokoelman ohella laajaan ja laveaan tuotantoon kuuluu useita matka- ja tietokirjoja, jotka kertovat asioista, joista ei yleensä matka- tai tietokirjoja kirjoiteta ja jotka jäävät helposti huomaamatta. Kaikissa hänen teoksissaan hengittää persoonallinen ote ja ääni.
Maarit Verrosella on verraton taito tarkastella ympäröivää todellisuutta, yhteiskuntaa ja yksittäistä ihmistä yhdistämällä arkiseen outoutta. Kaunokirjallisessa ilmaisussaan hän hallitsee sujuvasti maagisen realismin, tieteiskirjallisuuden, dystopian ja nyrjähtäneen arkirealismin. Tyylien ja sävyjen kirjon kautta hän kykenee tarkastelemaan nykyisen maailmamme sekä huomaamattomia että merkittäviä piirteitä ja kehityskulkuja – ajassa liikkuvia toiveita ja pelkoja.
Verronen on ollut kahdesti Finlandia-palkintoehdokkaana ja saanut Kirjallisuuden valtionpalkinnon (2018) lisäksi mm. opetusministeriön Suomi-palkinnon (1994), Kalevi Jäntin palkinnon (1993) sekä Nuori Aleksis -palkinnon (2005).
Esikoisromaani Päivän saldo: plus aloitti vuonna 1999 kirjailija Harri István Mäen (1968) monipuolisen uran lasten- ja nuortenkirjailijana. Mäki on kirjoittanut myös laajasti draamaa, selkokirjoja sekä romaaneja aikuisille, osan teoksistaan hän on myös kuvittanut. Julkaistuja teoksia on kaikkiaan yli seitsemänkymmentä.
Harri István Mäen tuotannossa korostuvat vetävät seikkailut, hauskat ja nopeat käänteet sekä eläinhahmot. Muiden muassa alku-uran nuortenkirjojen herkät pojat, rakkaasta lemmikistä inspiraationsa saanut Sihis-koira ja monenlaiset hassut aaveet ja zombit ovat tärkeä osa suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kuvastoa. Teosten keskeisiä teemoja ovat ystävyys, ihmisyys ja tila olla erilainen.
Toinen tärkeä puoli Mäen työtä kirjailijana on luovan kirjoittamisen ja sanataiteen opetus. Kymmenet, jolleivat sadat kirjailijat ja tuhannet kirjoittajat ovat osallistuneet Mäen kursseille Oriveden opistolla ja muissa oppilaitoksissa. Mäkeä on kouluttajana kiitetty innostuneeksi ja innostavaksi, kannustavaksi ja laajasti lukeneeksi.
Harri István Mäen ystävällinen ja syvän humaani baskerihahmo ei hakeudu tilaisuuksissa automaattisesti eturiviin, mutta lämmin kiinnostus kollegoita ja heidän työtänsä kohtaan on aina läsnä. Kenties lapsuuden Unkarissa vietetyt vuodet ovat istuttaneet häneen viisaalla tavalla lapsenomaisen kiinnostuksen seikkailuihin, linnoihin, uniin ja unelmiin. Niiden valoa hän säteilee teoksiinsa, opetukseensa ja ympärilleen.
Lähde Suomen Kirjailijaliitto
