Tässä jotenkin huomaa, että on tämä ihmisen elämä aika lyhyt.
Taas on viikonloppu, vaikka se mielestäni just oli. Ja siis oon ollut selvä tässä yli 2 viikkoa ja päivät menee suurinpiirtein yhtä nopeasti, kuin tossa ku dokas päivittäin.
No tähän kipsi jalassa-olemiseen kai turtuu ja siihen, että joka päivä on suht samanlainen kuin eilinen. Se on b-luokan kauhufilmejä netistä, lukemista ja jotain roskaa telkkarista. No sain päivitettyä/korjailtua kaikki bändijutut ja todellakin oisi tarkoitus mennä viikon päästä keikallekin, kun herra lääkäri oikein antoi luvankin.
Pakkohan se on sielläkin yrittää olla selvä, nyt siihen on kyllä tottunutkin jo. Sen sijaan ihmisten ilmoille ei kauheesti tee mieli, kun en oo ollut ku tyksissä viimeisten parin viikon aikana. Olisi hienoa päästä riehumaan tuolla lavalla, mutta se nyt jää väliin tällä kertaa.
– V. Vahtera
