K-pop mielletään pikkutyttöjen glitteriksi mutta sen taustalla leijuu synkkiä asioita, vallanjanoa ja myös maailmanpolitiikkaa mullistavaa aktivismia

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 08/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Aikion single sukeltaa ihmiskohtaloihin elämän solmukohdissa

Suomirockin ytimeen vapaasukelluksia harrastava Aikio julkaisi tänään uuden singlen...

Viikon Kovin Biisi: VKB 07/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Samuli Putro – Elämäni miehet (WSOY 2025)

Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään on kirjoittanut kirjan miesten välisestä dynamiikasta ja omista henkisistä arvistaan.

LAURA FRIMAN & MIKKO MATTLAR: Kultaturbo – Suosikki-lehden tarina (Johnny Kniga) 2024

Kyllä se nyt niin vaan on, että suurin piirtein jokainen minun ikäluokastani ja nuoremmista ja vanhemmistakin on Suosikkia lukenut. Joskus löysin roskiksesta 60-luvun lopun ja 70-luvun alun hyväkuntoisia Suosikkeja ja nyt vähän harmittaa, että tuli ne vietyä antikvaarioon. Taisin olla siinä 10 v. ja vaikka Suosikki tuli kotiin, niin sitä osittain inhosi, eikä noin vanhoille numeroille ollut sitäkään vertaa käyttöä. Väärin, etenkin tämän kirjan perusteella ne vanhat numerot vasta loistavia (sanan voi käsittää miten haluaa) olivatkin keksittyine juttuineen ja mitä siellä nyt sitten olikaan.

Jaa somessa

Eteläkorealainen musiikkityyli K-pop typistetään usein pikkutyttöjen fanittamiksi tyttö- ja poikabändeiksi, mutta ilmiö on huomattavasti laajempi ja monialaisempi. Keskiviikkona ilmestyvä Minja Mäkilän K-pop – Unelma huomisesta kertoo monipuolisesti tästä satoja miljoonia ihmisiä villitsevästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä. Kirja taustoittaa myös Etelä-Korean kulttuuria ja yhteiskuntaa, fani-ilmiön eri puolia, media-alan muutosta sekä eteläkorealaisten nuorten pyrkimyksiä rakentaa itselleen tulevaisuus.

Musiikkityyli K Pop

Useimmat muistavat Gangnam Stylen, sen sinnikkääksi korvamadoksi jäävän kertosäkeistön ja musiikkivideon, jonka lennokkaita tanssiliikkeitä lapset ja nuoret imitoivat yhtäkkiä kaikkialla. Kappaleen esitti eteläkorealainen artisti PSY, ja se oli ensimmäinen musiikkivideo, joka ylitti miljardin katselukerran rajan YouTubessa. Moni ajatteli sitä yhden hitin ihmeeksi, mutta sitä se ei ollut. Se oli osa ilmiötä, jota kutsutaan K-popiksi.

Keskiviikkona julkaistavassa kirjassa K-pop – Unelma huomisesta tähän ilmiöön paneudutaan laajasti. Miten K-pop valloitti maailman, fanien sydämet ja Twitterin reaktiovideot? Miten idoliksi tullaan ja miten nuorten tähtien terveys kestää, kun heidän elämäänsä, ulkonäköään, ruokavaliotaan ja ihmissuhteitaan vahditaan kellon ympäri?

Kirja jakautuu eri teemoihin: K-popin peruspiirteet, sukupuoliroolit, fanien valta digiaikana, skandaalit, nuorten koulutusnäkymät ja eläketurvan puute, populaarikulttuurin käyttäminen Etelä-Korean vaikutusvallan pönkittämiseen sekä K-popin tulevaisuus.

K-popissa on kiehtovaa eksotiikkaa ja se mielletään helposti pelkäksi marginaali-ilmiöksi. Mäkilä huomauttaa kuitenkin kirjassaan, että vaikka kyseessä on suomalaisten näkökulmasta erilainen ja äärimmäinen ilmiö, K-pop ei kosketa pelkästään yksittäisiä nuoria faneja, vaan vaikuttaa esimerkiksi kulttuurialaan myös meillä Suomessa.

Minja Mäkilä (s. 1992) on Forssassa asuva kirjailija ja opettaja. Hän on kulttuurihistorian maisteri, joka on perehtynyt fani-ilmiöihin ja eteläkorealaiseen populaarikulttuuriin. Mäkilä on ollut K-pop-fani vuodesta 2013. Hän on myös toiminut Suomen populaarikulttuurin tutkimuksen seuran varapuheenjohtajana.

K-pop – Unelma huomisesta ilmestyy 27.5.2021.

spot_img