K-pop mielletään pikkutyttöjen glitteriksi mutta sen taustalla leijuu synkkiä asioita, vallanjanoa ja myös maailmanpolitiikkaa mullistavaa aktivismia

Aiheeseen liittyvää

The Record Of My Life #29: The Smashing Pumpkins – Mellon Collie and the Infinite Sadness

Joni Karvinen on kitaristi ja musiikintekijä, joka suhtautuu musiikkiin...

Viikon Kovin Biisi: VKB 10/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Kohtaa sisäinen lapsesi: Katja Frangen voimakortit

Kirjailija ja henkinen valmentaja Katja Frange esittelee voimakortit auttamaan sisäisen lapsen kohtaamisessa ja tunnehaavojen parantamisessa.

Julkisivujen takaa paljastuu työmaaelämän värikäs historia

Tuomas Marjamäen kirja 'Julkisivun takaa' tuo lukijoille yli 300 julkisivuremonttien tarinaa koomisista kommelluksista traagisiin tapahtumiin.

Kutsu medialle: Harjoitukset Taru Sormusten herrasta alkavat Tampereen Teatterissa

J.R.R. Tolkienin Taru Sormusten herrasta saapuu näyttämölle Tampereella. Ensimmäiset harjoitukset alkavat aamiaisella ja avoinnakutsulla mediaväelle.

Jaa somessa

Eteläkorealainen musiikkityyli K-pop typistetään usein pikkutyttöjen fanittamiksi tyttö- ja poikabändeiksi, mutta ilmiö on huomattavasti laajempi ja monialaisempi. Keskiviikkona ilmestyvä Minja Mäkilän K-pop – Unelma huomisesta kertoo monipuolisesti tästä satoja miljoonia ihmisiä villitsevästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä. Kirja taustoittaa myös Etelä-Korean kulttuuria ja yhteiskuntaa, fani-ilmiön eri puolia, media-alan muutosta sekä eteläkorealaisten nuorten pyrkimyksiä rakentaa itselleen tulevaisuus.

Musiikkityyli K Pop

Useimmat muistavat Gangnam Stylen, sen sinnikkääksi korvamadoksi jäävän kertosäkeistön ja musiikkivideon, jonka lennokkaita tanssiliikkeitä lapset ja nuoret imitoivat yhtäkkiä kaikkialla. Kappaleen esitti eteläkorealainen artisti PSY, ja se oli ensimmäinen musiikkivideo, joka ylitti miljardin katselukerran rajan YouTubessa. Moni ajatteli sitä yhden hitin ihmeeksi, mutta sitä se ei ollut. Se oli osa ilmiötä, jota kutsutaan K-popiksi.

Keskiviikkona julkaistavassa kirjassa K-pop – Unelma huomisesta tähän ilmiöön paneudutaan laajasti. Miten K-pop valloitti maailman, fanien sydämet ja Twitterin reaktiovideot? Miten idoliksi tullaan ja miten nuorten tähtien terveys kestää, kun heidän elämäänsä, ulkonäköään, ruokavaliotaan ja ihmissuhteitaan vahditaan kellon ympäri?

Kirja jakautuu eri teemoihin: K-popin peruspiirteet, sukupuoliroolit, fanien valta digiaikana, skandaalit, nuorten koulutusnäkymät ja eläketurvan puute, populaarikulttuurin käyttäminen Etelä-Korean vaikutusvallan pönkittämiseen sekä K-popin tulevaisuus.

K-popissa on kiehtovaa eksotiikkaa ja se mielletään helposti pelkäksi marginaali-ilmiöksi. Mäkilä huomauttaa kuitenkin kirjassaan, että vaikka kyseessä on suomalaisten näkökulmasta erilainen ja äärimmäinen ilmiö, K-pop ei kosketa pelkästään yksittäisiä nuoria faneja, vaan vaikuttaa esimerkiksi kulttuurialaan myös meillä Suomessa.

Minja Mäkilä (s. 1992) on Forssassa asuva kirjailija ja opettaja. Hän on kulttuurihistorian maisteri, joka on perehtynyt fani-ilmiöihin ja eteläkorealaiseen populaarikulttuuriin. Mäkilä on ollut K-pop-fani vuodesta 2013. Hän on myös toiminut Suomen populaarikulttuurin tutkimuksen seuran varapuheenjohtajana.

K-pop – Unelma huomisesta ilmestyy 27.5.2021.

spot_img