K-pop mielletään pikkutyttöjen glitteriksi mutta sen taustalla leijuu synkkiä asioita, vallanjanoa ja myös maailmanpolitiikkaa mullistavaa aktivismia

Aiheeseen liittyvää

The Record of My Life #37: MEGADETH – Rust in Peace

Markus Makkonen on soittanut bändeissä 1990-luvun puolesta välistä alkaen....

WOUDE: Singles 1979-1985 (Stupido Records TWINLP 287) 2024

Woude on tuulahdus niiltä ajoilta, jolloin single ei ollut pelkkä LP:n mainos tai siltä revitty jukeboxeja varten. Nimittäin tässä muodossa Wouden LP:illä näistä 16 biisistä ei ole julkaistu kuin ekan LP:n nimibiisi Keskellä aikaa. Ekan singlen B-puoli on myös sillä levyllä, mutta tuo Satoi on tällä singleversiolla ainakin puolet hitaampi. Toisella ja viimeisellä Kauniit päivät -LP:llä ei sitten sinkkubiisejä ollutkaan.

03sidian – New Source (Meltdown Deejays 2024)

Michele Uccheddu aka 03sidian on italialainen dj/tuottaja joka asuu Suomessa. Hän työstää melodista, perkussiivista dubtechnoa neljän biisin verran uudella ep:llään.

Viikon Kovin Biisi: VKB 45/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Viikon Kovin Biisi: VKB 46/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Jaa somessa

Eteläkorealainen musiikkityyli K-pop typistetään usein pikkutyttöjen fanittamiksi tyttö- ja poikabändeiksi, mutta ilmiö on huomattavasti laajempi ja monialaisempi. Keskiviikkona ilmestyvä Minja Mäkilän K-pop – Unelma huomisesta kertoo monipuolisesti tästä satoja miljoonia ihmisiä villitsevästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä. Kirja taustoittaa myös Etelä-Korean kulttuuria ja yhteiskuntaa, fani-ilmiön eri puolia, media-alan muutosta sekä eteläkorealaisten nuorten pyrkimyksiä rakentaa itselleen tulevaisuus.

Musiikkityyli K Pop

Useimmat muistavat Gangnam Stylen, sen sinnikkääksi korvamadoksi jäävän kertosäkeistön ja musiikkivideon, jonka lennokkaita tanssiliikkeitä lapset ja nuoret imitoivat yhtäkkiä kaikkialla. Kappaleen esitti eteläkorealainen artisti PSY, ja se oli ensimmäinen musiikkivideo, joka ylitti miljardin katselukerran rajan YouTubessa. Moni ajatteli sitä yhden hitin ihmeeksi, mutta sitä se ei ollut. Se oli osa ilmiötä, jota kutsutaan K-popiksi.

Keskiviikkona julkaistavassa kirjassa K-pop – Unelma huomisesta tähän ilmiöön paneudutaan laajasti. Miten K-pop valloitti maailman, fanien sydämet ja Twitterin reaktiovideot? Miten idoliksi tullaan ja miten nuorten tähtien terveys kestää, kun heidän elämäänsä, ulkonäköään, ruokavaliotaan ja ihmissuhteitaan vahditaan kellon ympäri?

Kirja jakautuu eri teemoihin: K-popin peruspiirteet, sukupuoliroolit, fanien valta digiaikana, skandaalit, nuorten koulutusnäkymät ja eläketurvan puute, populaarikulttuurin käyttäminen Etelä-Korean vaikutusvallan pönkittämiseen sekä K-popin tulevaisuus.

K-popissa on kiehtovaa eksotiikkaa ja se mielletään helposti pelkäksi marginaali-ilmiöksi. Mäkilä huomauttaa kuitenkin kirjassaan, että vaikka kyseessä on suomalaisten näkökulmasta erilainen ja äärimmäinen ilmiö, K-pop ei kosketa pelkästään yksittäisiä nuoria faneja, vaan vaikuttaa esimerkiksi kulttuurialaan myös meillä Suomessa.

Minja Mäkilä (s. 1992) on Forssassa asuva kirjailija ja opettaja. Hän on kulttuurihistorian maisteri, joka on perehtynyt fani-ilmiöihin ja eteläkorealaiseen populaarikulttuuriin. Mäkilä on ollut K-pop-fani vuodesta 2013. Hän on myös toiminut Suomen populaarikulttuurin tutkimuksen seuran varapuheenjohtajana.

K-pop – Unelma huomisesta ilmestyy 27.5.2021.

spot_img