Pälvi Rantalan Valvojat-teos avaa lukijalle näkökulmia unettomuuteen ilmiönä ja johdattaa tutkimusmatkalle unettomuuden ja valvomisen kulttuurihistoriaan.
Unettomuutta tarkastellaan kirjassa yksityisenä ja ruumiillisena kokemuksena mutta myös historiallisena, kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä.
Pälvi Rantala on itsekin valvoja, ja hän käsittelee kirjassa myös omia kokemuksiaan.
“Olen itse valvoja, mutta myös kiinnostunut siitä, miten unettomuutta ja valvomista on eri aikoina ilmaistu, koettu, määritelty ja ymmärretty. Unettomuutta koskevat käsitteet, määritykset ja ajattelutavat ovat muuttuneet, ja myös tapamme ymmärtää unettomuus kokemuksena on muuttunut. Unettomuus on henkilökohtaista, ja jokainen valvoja kokee sen omassa ruumiissaan.”
Pälvi Rantala kertoo
Rantala tutustuttaa lukijan eri aikoina, erilaisissa kulttuureissa eläneisiin ihmisiin, jotka syystä tai toisesta, tahtoen tai tahtomattaan, valvovat öisin.
“Tämä ei kuitenkaan ole tarina pelkästään minusta. Kiinnostukseni valvomiseen ja unettomuuteen on syntynyt omasta kokemuksestani, mutta ei pysähdy siihen. Kuten toimittaja, kirjailija Anu Silfverberg kirjoittaa teoksessaan Äitikortti, oma kokemus voi – ja sen pitäisi – johdattaa kysymään, onko tämä yleistä. Jos kerran minä koen näin, on aika todennäköistä, että moni muukin miettii samanlaisia asioita ja kokee samanlaisia tunteita. Oma unettomuuteni ja kokemukseni valvomisesta ovat minulle lähtökohtia, joista suuntaan erilaisiin menneisyyksiin ja nykyhetkiin”,
Pälvi Rantala kertoo Valvojat-kirjassaan.
Valvojat-teoksen lähteinä on käytetty niin populaarikulttuurin tuotteita eri ajoilta kuin tutkimuksia ja perinneaineistoja.
Pälvi Rantala on tietokirjailija ja kirjoittajaohjaaja, joka esiintyy myös lavarunoilijana ja kirjoittaa runojen lisäksi proosaa monessa muodossa.
Rantala on aiemmin kirjoittanut kylähulluudesta, pohjoisen naisen historiasta, taiteen ja työelämän suhteesta sekä päiväunien nukkumisen kulttuurista.
Lähde Avain