Tutankhamonin haudan löytymisestä tulee marraskuussa kuluneeksi sata vuotta.
Arkeologi Minna Silver johdattaa teoksessaan matkalle nuoren hallitsijan ja muinaisen Egyptin elämään. Lähes koskemattoman viimeisen leposijan ansiosta Tutankhamon on nykymaailmalle tunnetuin Egyptin faaraoista.
Tutankhamonin haudan löytyminen avasi oven ennestään tuntemattomaan maailmaan. Hauta ja sieltä paljastunut koskematon muumio ovat todellinen muinaisen tiedon aarteisto, joka on tuonut hallitsijalle kuolemattoman maineen.
”Ilman vuonna 1922 paljastunutta hautalöytöä emme tietäisi tästä nuorena kuolleesta faaraosta samassa määrin, vaikka hänet tunnettiin ennestään erilaisista piirtokirjoituksista ja hautamaalauksista. Harvinaisen säilyneisyytensä ja löytömääränsä vuoksi hauta on avannut tien ymmärtämään paitsi Tutankhamonin elämää ja hallintoa myös laajemmin muinaisen Egyptin kuninkuutta ja hallitsijoiden sukulaissuhteita. Se on niin ikään tuonut aimo annoksen uutta tietoa muinaisen Egyptin kulttuurista yleensä”,
kertoo vuosikymmeniä kenttätöitä Lähi-idässä tehnyt Minna Silver.
Silverin teos Tutankhamonin salaisuudet astuu nuoren faaraon elämään ja aikaan arkeologin näkökulmasta. Haudasta löytyviä johtolankoja seuraten ryhdytään salapoliisityöhön niin yksilön kuin hänen yhteiskuntansakin historian avaamiseksi. Teos johdattaa lukijaa kaivauksilta toisille, hiekan kovertamien palatsien raunioille ja kiehtovien esinelöytöjen äärelle.
Silver kuvaa, kuinka uudet tutkimusmenetelmät paljastavat yhä uutta tietoa muinaisten egyptiläisten elämästä, tavoista ja uskomuksista. Esimerkiksi haudasta havaittujen eloperäisten ruoka-ainesten avulla voidaan selvittää, mitä menneisyyden ruokapöytään kuului. Tutankhamonin sukuhistoriaakin on voitu tarkastella yhä yksityiskohtaisemmin, mutta myös avoimia kysymyksiä on edelleen.
”Poikafaaraon lopullista kuolinsyytä ei ole voitu kuitenkaan varmasti todeta. Murhaakaan ei voida täysin sulkea pois, vaikka aiemmin arveltu isku päähän on todettu uusissa kuvantamisissa harhaanjohtavaksi. Toisaalta kannattaa muistaa Tutankhamonin äidin kohtalo ja valtataistelujen mahdollisuus. Valtataisteluista saadaan joitakin merkkejä häntä seuraavien faaraoiden toimissa. Kuolinsyytutkinta ei ole antanut täydellistä vastausta Tutankhamonin kuoleman aiheuttajasta, joten erilaiset teoriat elävät. Taudit, murha ja onnettomuus ovat tutkimuksien vaihtoehtoina. Vaunuonnettomuus ja jalan tulehdus ovat siis olleet viime aikoina esitettyjä kuolinsyitä”,
Silver sanoo.
Silverin teos juhlistaa samalla haudan löydöstä lähtenyttä satavuotista tutkimustaivalta. Historiallisen löydön tehneiden arkeologi Howard Carterin ja hänen mesenaattinsa lordi Carnarvonin tarinan lisäksi se tarkastelee niin kolonialismin vaikutuksia tulkintoihin kuin suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten osuutta Tutankhamonin ja muinaisen Egyptin tutkimuksissa.
Kirjoittaja Minna Silver on toiminut Lähi-idän ja Välimeren arkeologian sekä historian ja maailman kulttuuriperinnön asiantuntijana Helsingin ja Oulun yliopistoissa.
Lisäksi hän on johtanut Suomen Akatemian ja Helsingin yliopiston arkeologista Syyria-hanketta sekä toiminut Turkissa arkeologian professorina.
Lähde Gaudeamus
