Tutankhamonin salaisuudet -uutuuskirja: sata vuotta sitten löydetty hauta paljastaa yhä uutta tietoa faaraosta ja Egyptistä

Aiheeseen liittyvää

Haastateltavana Ruma Planeetta -rockyhtye

Tänään minulla on ilo haastatella helsinkiläistä yhtyettä nimeltä Ruma Planeetta. Yhtye kertoo tyylilajikseen rockmusiikin.

THE DICKIES: Blink 183/Clean money (Cleopatra CLO 3366) 2022

Dickies on ollut enemmän tai vähemmän kasassa yli 45 vuotta. Välillä on ollut hiljaisia kausia ja muutama traaginen kuolemakin on yhtyeen piirissä tapahtunut, esimerkiksi Chuck Wagon ei ollut kuin 24 kun ampui itsensä.

The Record of My Life #16: Blackpink – Born pink

Tämän tekstin on kirjoittanut Mila Kallio. Lehdessä hän vastaa toimitukseen liittyvistä asioista ja muunmuassa tämän The Record of My Life -palstan pyörittämisestä.

Apulanta ja Maija Vilkkumaa palkittiin Radio Suomirockin legendaarisella elämäntyöpalkinnolla

Radio SuomiRockin vuosi 2022 on paketoitu perinteisin menoin Eläköön SuomiRock! -palkinnoilla. Tänä vuonna pokaali elämäntyöstä ojennettiin Apulannalle ja Maija Vilkkumaalle.

Digitoidun lehtiaineiston tutkimuskäyttö jatkuu vuosina 2023–2027

Kansalliskirjaston digitoimien sanoma- ja aikakauslehtien tutkimuskäytön mahdollistava uusi sopimus on solmittu vuosiksi 2023–2027. Sopimus koskee mukana olevia yliopistoja ja korkeakouluja.

Jaa somessa

Kansi
ISBN 9789523451964 Gaudeamus 2022

Tutankhamonin haudan löytymisestä tulee marraskuussa kuluneeksi sata vuotta.

Arkeologi Minna Silver johdattaa teoksessaan matkalle nuoren hallitsijan ja muinaisen Egyptin elämään. Lähes koskemattoman viimeisen leposijan ansiosta Tutankhamon on nykymaailmalle tunnetuin Egyptin faaraoista.

Tutankhamonin haudan löytyminen avasi oven ennestään tuntemattomaan maailmaan. Hauta ja sieltä paljastunut koskematon muumio ovat todellinen muinaisen tiedon aarteisto, joka on tuonut hallitsijalle kuolemattoman maineen.

”Ilman vuonna 1922 paljastunutta hautalöytöä emme tietäisi tästä nuorena kuolleesta faaraosta samassa määrin, vaikka hänet tunnettiin ennestään erilaisista piirtokirjoituksista ja hautamaalauksista. Harvinaisen säilyneisyytensä ja löytömääränsä vuoksi hauta on avannut tien ymmärtämään paitsi Tutankhamonin elämää ja hallintoa myös laajemmin muinaisen Egyptin kuninkuutta ja hallitsijoiden sukulaissuhteita. Se on niin ikään tuonut aimo annoksen uutta tietoa muinaisen Egyptin kulttuurista yleensä”,

kertoo vuosikymmeniä kenttätöitä Lähi-idässä tehnyt Minna Silver.

Silverin teos Tutankhamonin salaisuudet astuu nuoren faaraon elämään ja aikaan arkeologin näkökulmasta. Haudasta löytyviä johtolankoja seuraten ryhdytään salapoliisityöhön niin yksilön kuin hänen yhteiskuntansakin historian avaamiseksi. Teos johdattaa lukijaa kaivauksilta toisille, hiekan kovertamien palatsien raunioille ja kiehtovien esinelöytöjen äärelle.

Silver kuvaa, kuinka uudet tutkimusmenetelmät paljastavat yhä uutta tietoa muinaisten egyptiläisten elämästä, tavoista ja uskomuksista. Esimerkiksi haudasta havaittujen eloperäisten ruoka-ainesten avulla voidaan selvittää, mitä menneisyyden ruokapöytään kuului. Tutankhamonin sukuhistoriaakin on voitu tarkastella yhä yksityiskohtaisemmin, mutta myös avoimia kysymyksiä on edelleen.

”Poikafaaraon lopullista kuolinsyytä ei ole voitu kuitenkaan varmasti todeta. Murhaakaan ei voida täysin sulkea pois, vaikka aiemmin arveltu isku päähän on todettu uusissa kuvantamisissa harhaanjohtavaksi. Toisaalta kannattaa muistaa Tutankhamonin äidin kohtalo ja valtataistelujen mahdollisuus. Valtataisteluista saadaan joitakin merkkejä häntä seuraavien faaraoiden toimissa. Kuolinsyytutkinta ei ole antanut täydellistä vastausta Tutankhamonin kuoleman aiheuttajasta, joten erilaiset teoriat elävät. Taudit, murha ja onnettomuus ovat tutkimuksien vaihtoehtoina. Vaunuonnettomuus ja jalan tulehdus ovat siis olleet viime aikoina esitettyjä kuolinsyitä”,

Silver sanoo.

Silverin teos juhlistaa samalla haudan löydöstä lähtenyttä satavuotista tutkimustaivalta. Historiallisen löydön tehneiden arkeologi Howard Carterin ja hänen mesenaattinsa lordi Carnarvonin tarinan lisäksi se tarkastelee niin kolonialismin vaikutuksia tulkintoihin kuin suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten osuutta Tutankhamonin ja muinaisen Egyptin tutkimuksissa.

Kirjoittaja Minna Silver on toiminut Lähi-idän ja Välimeren arkeologian sekä historian ja maailman kulttuuriperinnön asiantuntijana Helsingin ja Oulun yliopistoissa.

Lisäksi hän on johtanut Suomen Akatemian ja Helsingin yliopiston arkeologista Syyria-hanketta sekä toiminut Turkissa arkeologian professorina.

Lähde Gaudeamus

spot_img