Arvostelussa Worldburn – Beholder

Aiheeseen liittyvää

Aikamatka suoraan 80-luvulle, Metal Force – Forget Your Dream

Pietarsaarelaisen suomihevin pioneeriorkesteri Metal Forcen vuonna 1987 äänitetty demokasetti...

Viikon Kovin Biisi: VKB 03/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

The Orphan bändin debyyttialbumi Hard On For Chaos ulkona nyt

The Orphanin debyytti-albumi Hard On For Chaos on Pohjoisen...

PETRI LAHTI: The Rolling Stones – 60 vuotta Rollareita (Readme.fi) 2024

Tämä Rollari-kirja keskittyy yhtyeen keikkoihin Suomessa ja mitä täällä heistä kirjoitettiin. Kun ottaa huomioon, että bändi oli Suomessa ensi kerran jo 1965 ja millainen tämä maa on ollut vielä 80-luvullakin, niin tottakai huvittavia tapauksia mukana on.

Dharma Guns sukeltaa painajaisiin uudella Twin Peaks -henkisellä singlellään

Skandinavian action rock -bändi Dharma Guns on julkaissut uuden singlen The Vipers....

Jaa somessa

”Worldburn on selkeästi bändi, joka ei pakota itseään mihinkään tiettyyn kategoriaan, vaan tekee sellaista musiikkia, jonka bändin jäsenet kokevat omakseen.”

[yasr_visitor_multiset setid=1]

Turkulainen monimetalliorkesteri Worldburn jatkaa vuoden 2020 debyytti-EP:n Observerin polulla sekoittaen yhä melodisen death metallin, djentin ja thrashin parhaita paloja sulatusuuniinsa. Kyseessä on Worldburnin ensimmäinen kokopitkä albumi Beholder, joka sisältää yhteensä 11 monenkirjavaa metallikappaletta.

Worldburn on vuonna 2017 perustettu suomalais-meksikolainen metalliyhtye, jonka vaikutteina toimivat mm. In Flames, Death ja Slayer. Yhtyeessä soittavat muusikot Arttu Häyrinen (vokaalit, basso), Antti Sorsa (kitarat, koskettimet) ja Mikko Aaltonen (rummut) sekä meksikolainen metalliveteraani Osvaldo Trejo (kitara).

Entäpä itse levy Beholder? 

Worldburnin Beholder-albumin kansi
Worldburnin Beholder-albumin kansitaidetta

Ensimmäinen kappale Forfeit, tuo orkesterin djent vaikutteet esille ja seuraavat Crush the Faithless ja Frost Giants taas ovat silkkaa melodeathiä. Worldburn on aina ollut sitä, mitä bändin vaikutteet lupaavat: Deathin teknisyyttä, In Flamesin melodisuutta ja death metallin brutaalisuutta sopivassa suhteessa.

Biisimateriaali on tyyliltään jatkuvasti vaihtuvaa, mutta Artun vokaalit liimaavat biisit yhteen ja tästä syntyy bändin oma yhtenäinen soundi. Myös vokaaleihin on saatu mukavasti vaihtelua korkeammilla HC-punk tyylisillä rykäisyillä matalan murinan lisäksi.

Lyyrisissä teemoissa kuljetaan epätoivon ja aivopesun merkeissä kohti sotaa ja kärsimystä. Näinhän se kuuluu metallilyriikoissa mennä. Kappaleissa Fade ja outrossa Passing kuulemme akustisia kitaroita ja jousimaisia syntikoita ja Worldburn esittelee taas uuden puolen itsestään. Aether of Convenience ja The Call taas alkavat slayermaisella riffeillä, mutta nopeasti muuttuvat Worldburn -tyyliseksi sekoitukseksi.

Tuotanto levyllä on kohdallaan ja bändin aiempia julkaisuja vaivanneesta kotikutoisuudesta on päästy eroon.

Varsinkin rummut ovat huomattavasti orgaanisemman kuuloiset kuin aiemmin. Plussaa ropisee myös laulusoundista. Kappaleissa kitarat ovat nostettu ansaitusti pääosaan, ja monisäikeiset kitaraharmoniat antavat aina lisää kuunneltavaa. Kitarasoolot ovat läpi levyn melodisuudessaan ja tekniikassaan taidokkaasti toteutettuja. Nopeita juoksutuksia löytyy riittävästi ja niissä ei onneksi mennä oman taitotason ulkopuolelle. Kyllähän hyviä kitarasooloja kuuntelee aina mielellään.

Fanikunta Etelä-Suomessa

Worlburn on saanut mukavan seuraajakunnan Etelä-Suomessa vuorovaikutteisista ja energisistä live-esityksistään johtuen. Se on selkeästi bändi, joka ei pakota itseään mihinkään tiettyyn kategoriaan, vaan tekee sellaista musiikkia, jonka bändin jäsenet kokevat omakseen.

Facebook: https://www.facebook.com/worldburnfi
Instagram: https://www.instagram.com/worldburnband/
Spotify: https://open.spotify.com/artist/3e3BI3FfDbM3LcWhWkSYhq
Kotisivut: https://worldburn.rocks/

– K. Kallio

spot_img