JUHA VUORINEN: Andalusialainen mäyräkoira (Bazar) 2024

Aiheeseen liittyvää

If Anything, Suspicious & Aleksi Myllykoski – Aleatoric Psychoacoustic Frequencies (Signature Dark 2025)

Käsillä on albumi-kollaboraatio, jota kukaan ei osannut odottaa. Andérs Friden (In Flames) ja Aleksi Myllykoski (RinneRadio) löivät hynttyyt yhteen lukuisten vierailevien instrumentalistien kanssa ja loivat upean sinemaattisen levyn, jossa voi kuulla viitteitä jazzista, ambientista, postrockista ja downtemposta.

Last days here – Pentagram-solistin selviytymistaistelu

AppleTV:n syvälleluotaava dokumentti kertoo Pentagram-solistin Bobby Lieblingin voimallisesta kamppailusta...

Viikon Kovin Biisi: VKB 06/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

The Record Of My Life #41: W.A.S.P. – W.A.S.P.

Koska Shannonin Crazy Days -kipale toi juuri toisen Viikon...

Anyalan uusi single ja video kritisoivat aggressiivisesti maailman tilaa

Metalcoren lähettiläs Anyala on julkaissut uuden singlen ja videon...

Jaa somessa

Puerto Anuksen jatko-osa, jossa mennään vieläkin sekopäisemmille maisemille. Kuitenkin, kuten melkein lähes aina Vuorisen kirjoissa, tässäkin on seassa tiedon jyväsiä. Tällä kertaa saamme tietopankin Salvador Dalista. Herra Dali on tässä mennyt mäyräkoiran ruumiiseen ja antaa sieltä käsin telepaattisia viestejä pääosassa olevalle Tapsa Mäkilälle. Andalusialainen koirahan oli Dalin ja Luis Bunuelin varsin omituinen 16 minuuttia kestävä mykkäelokuva vuodelta 1929. Sen pääosan esittäjät tappoivat myöhemmin itsensä.

Pääjuoni tässä kirjassa kai on, että erään perheen poika on kyllästynyt siihen, että vanhemmat ovat omistaneet koko elämänsä firmalleen ja hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Niinpä hän pistää tekoälyn puuttumaan asioihin ja tästähän seuraa kaikenlaista. On albanialaista palkkatappajaa, tuo pojan koira, joka on siis Dalin reinkarnaatio (vai onko?), objektiseksuaaleja, tietty Händi ja Käppers jne. Tällainen sekopäinen, kuitenkin jollain ihmeen tavalla jonkin loogisuuden pitävä touhu, on oikein ”tervettä” luettavaa, kun maailma on vielä enemmän sekaisin. Ja onko se tekoälykään sitten hyväksi? Ei ainakaan tämän kirjan perusteella, eli jokin sanomakin tässä taitaa olla.

Oli tai ei, Vuorisensa lukeneet tietävät, että ei näistä oikein tarkkaa analyysia (tuostakin sanasta kirjassa keksittäisiin…jotain) voi tehdä. Kyllä ne itse lukea täytyy. Vähän sama kuin yrittäisi kuvailla jollekin asiaan ei-vihkiytyneelle vaikkapa Young Ones-sarjaa. Ehkä pääperiaate tulisi selväksi, mutta tuskin se kovin hauskalta kuulostaisi.

V. Vahtera

spot_img