Kirjoittaja Jake Luupää on Emotion Zinessä ennestään tuttu haastatteluistaan suomalaiseen showpainiin liittyen FCF Wrestlingin riveissä sekä muusikkona yhtyeistä, kuten 2. Divisioona, Decent Remedy ja Eroottiset Tuliaseet.
Englantilainen MC4 perustettiin 1987 toimien sitä ennen hieman eri kokoonpanolla vuodesta 1982 nimellä Capricorn ja itse tutustuin bändiin seuraavana vuonna, kun ostin Lontoosta kokoelma-LP:n Underground Rockers, jossa on bändin ekat levytykset, biisit Shattered ja Claudia, sekä ekan singlen Miles apart, jotka kyllä kolahtivat täysillä.
Mainoksia oli toki silloin lehdissä jo ja silloinhan se on tehty. Wouden, kuten Leevinkin, kanssa kävi niin, että eihän silloin kersana voinut "kovana punkkarina" myöntää diggaavansa moista lällyilyä, mikä näin jälkikäteen tuntuu aika hassulta. Mutta hyvin pian jätin moiset höpsötykset ja myönsin muillekin kuin itselleni, että Woudehan on Suomen kovimpia bändejä.
Sanotaan nyt viimein, että tärkeimmät levyt näiden mainittujen ohella ovat olleet Clashin 3 ekaa ja Ramonesin melkein koko tuotanto (helvetin monen muun ohella), mutta en niistä keksi oikein enää mitään, joten pysytellään näissä.
Tämän kertaisen The Record Of My Life -sarjan artikkelin on kirjoittanut Petri Viitala, joka on pitkän linjan saksofonisti. Hän on tehnyt 1600 keikkaa ja soittanut 260 julkaistulla biisillä monessa kokoonpanossa Shitter Limitedistä Suurlähettiläisiin.
Mikael Agricolan päivänä oli otollinen hetki haastatella yhtä suomiräpin omaperäisimmistä lyyrikoista eli Stepaa. Elämä on niin uskomatonta että olimme saaneet tietoisuuteemme että meitä yhdistää transsendenttinen meditaatio. Aloitimme haastattelun yhteismeditaatiolla saadaksemme energiat virtaamaan samaan suuntaan. Mikään ei ole kauniimpaa kuin kaksi ihmistä istumassa vaiti silmät kiinni toisilleen läsnä, mielessään omaa mantraansa toistellen. Silloin maailma saa olla rauhassa eikä meditoiva voi aiheuttaa minkäänlaista harmia itselleen eikä ympäristölleen..
