Oikeastaan X-Rust on enemmän konemusiikki-järjestö kuin varsinainen levymerkki, mutta ovat julkaisseet sen verran vakuuttavan määrän elektronista musiikkia vinyylinä että kuuluu myös tähän sarjaan ehdottomasti! Kalle Karvanen ja Eemeli Lehto vastailivat haastatteluuni järjestön edustajina Turusta.
Empath on kasannut järkälemäisen soundtrackin rakastamalleen cyberpunk-romaanille Vurt, jonka kirjoitti 1993 Jeff Noon. 15 biisin teos leikittelee eri elektronisen musiikin genreillä ja etenee kirjan kappaleiden otsikoiden mukaan. Jeff Noon: "Tämä levy tavoittaa debyytti-romaanini tunnelman, vieden kuuntelijan matkalle läpi teoksen narratiivin, kappale kappaleelta, vaihdellen rauhallisen ambientin ja hektisempien rytmien välillä."
Mystinen artisti Leon Volca tuuttaa levyllisen IDM/elektro/chiptune-musiikkia Asan levymerkillä Blueye Musica. Ei herkästi provosoituville kuulijoille, genren tuntijoille takuulla kiinnostavaa materiaalia.
Niin. Buzzcocks teki kolme loistavaa albumia vuosina 1978-1979. Ne ovat hienoja kokonaisuuksia ja niissä on annettu tilaa myös erilaisille kokeiluille, eivätkä ne uuden aallon genressä ole todellakaan mitään helpointa perustavaraa. Sellaistakin (helposti lähestyttävää) niissäkin toki on. Sinkuillaan bändi oli sitten erittäin pop ja tässä olevat 8 ensimmäistä singleä (omakustanne-EP Spiral Scratch puuttuu) Orgasm Addictia lukuun ottamatta sijoittuivat kivasti brittilistoilla.
Kyllä se nyt niin vaan on, että suurin piirtein jokainen minun ikäluokastani ja nuoremmista ja vanhemmistakin on Suosikkia lukenut. Joskus löysin roskiksesta 60-luvun lopun ja 70-luvun alun hyväkuntoisia Suosikkeja ja nyt vähän harmittaa, että tuli ne vietyä antikvaarioon. Taisin olla siinä 10 v. ja vaikka Suosikki tuli kotiin, niin sitä osittain inhosi, eikä noin vanhoille numeroille ollut sitäkään vertaa käyttöä. Väärin, etenkin tämän kirjan perusteella ne vanhat numerot vasta loistavia (sanan voi käsittää miten haluaa) olivatkin keksittyine juttuineen ja mitä siellä nyt sitten olikaan.
