Māris Bērziņšin teos Lyijyn maku kuvaa elämää Neuvostoliiton ja Saksan ristitulessa 1939–1941 Latviassa. Kirjan ytimessä ovat inhimilliset dilemmat sodan aikana.
Itsestään mies tässä kertoo, sehän paistaa läpi. Alussa kaikki naiivius ärsyttikin, kunnes tajusin, että tässähän kerrotaan minustakin. Ollaan suht samanikäisiä. Lähes kaikki osuu kohdalleen; pikkukaupunki, ihastuminen punkkiin jo lapsena, omat bändit jne. Katkollakin oltiin näköjään yhtä kauan (mä olin kyllä vähän muuallakin, mutta joo).