Vuoden pimeimpään aikaan Vaasan taidehallissa avautuu näyttely, jonka pääosassa on valo. Valomaalaustaiteen suomalainen pioneeriryhmä Valontaivuttajat esittää laajan kirjon vaihtelevilla tekniikoilla toteutettuja teoksia.
Yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa tehdyn Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyn ohjelmistokin syntyi yhteisölähtöisesti näyttelytyöryhmän kanssa.
Wasa Graffitilandia on entisen huvipuiston tiloihin rakennettu laaja, katutaiteisiin painottunut taidenäyttely Vaasassa. Marraskuun lopussa aukeaa näyttelyn uudistettu, myös sisätiloihin levittäytynyt kokonaisuus.
Vaasassa esitellään merkittävän suomalaisen modernistin, Gösta Diehlin (1899-1964) koko tuotantoa esittävä laaja näyttely. Taiteilijan keskeisimmät teokset sekä yksityiskokoelmien harvinaisuudet on koottu yhteen ensi kertaa vuoden 1966 jälkeen.
Samaan aikaan kun Kiasma-rakennus on ollut peruskorjauksen vuoksi suljettu yleisöltä, ARS22-suurnäyttelyn valmistelu on jatkunut kiivaana. Näyttelyn kaikki taiteilijat on nyt valittu, mukana on yli 50 taiteilijaa tai ryhmää 20 maasta.
Tämän kirjan ohessa kuuntelin ja katselin vanhoja Tigersin, Cavanin jne. keikkoja, koska ajattelin, että olisiko aika kullannut muistot. Ei ollut, etenkin nuo kaksi olivat sellaista sontaa, etten muistanutkaan niitä niin kamaliksi. Mutta näköjään silloin täällä läpi meni (muualla oikein ei). Mutta tämä tuli varmaan jo selväksi. Selailin myös joulun aikaan mutsin luona vanhoja Suosikkeja (Soundit muistan jo ulkoa!) ja se oli kyllä sitten jo kivempaa nostalgiaa. Pitää varmaan ottaa lehdet joskus lähempään tarkasteluun, vaikka jutut aika tyhjänpäiväisiä muistaakseni olivatkin.
