Vuoden pimeimpään aikaan Vaasan taidehallissa avautuu näyttely, jonka pääosassa on valo. Valomaalaustaiteen suomalainen pioneeriryhmä Valontaivuttajat esittää laajan kirjon vaihtelevilla tekniikoilla toteutettuja teoksia.
Yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa tehdyn Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyn ohjelmistokin syntyi yhteisölähtöisesti näyttelytyöryhmän kanssa.
Wasa Graffitilandia on entisen huvipuiston tiloihin rakennettu laaja, katutaiteisiin painottunut taidenäyttely Vaasassa. Marraskuun lopussa aukeaa näyttelyn uudistettu, myös sisätiloihin levittäytynyt kokonaisuus.
Vaasassa esitellään merkittävän suomalaisen modernistin, Gösta Diehlin (1899-1964) koko tuotantoa esittävä laaja näyttely. Taiteilijan keskeisimmät teokset sekä yksityiskokoelmien harvinaisuudet on koottu yhteen ensi kertaa vuoden 1966 jälkeen.
Samaan aikaan kun Kiasma-rakennus on ollut peruskorjauksen vuoksi suljettu yleisöltä, ARS22-suurnäyttelyn valmistelu on jatkunut kiivaana. Näyttelyn kaikki taiteilijat on nyt valittu, mukana on yli 50 taiteilijaa tai ryhmää 20 maasta.
Tästä on tupla-LP:kin, joka päättyy vuoteen 1981 ja siinä on 26 biisiä, se on aika monta singlebiisiä neljän vuoden ajalta. Tällä tupla-CD:llä on sitten 43 biisiä. Kaikki biisit ovat läpikotaisin tuttuja, mutta vuoden 1981 jälkeistä Pelleä ei sentään tullut jatkuvasti radiosta, niin ne ovat jotenkin mielenkiintoisempia. Ja ovat näistä monet suht harvinaisiakin, etenkin Mona-leffassa 1983 ollut Olen rakastunut -biisi, joka julkaistiin vain elokuvan soundtrack-sinkulla varmasti aika pienenä painoksena.
Liettualainen artisti Teatre inspiroitui Liettualaisen underground-runoilijan Jurga Ivanauskaiten päiväkirjoista ja teki teemalevyn, joka on myös musikaalinen kuvaus hänen työympäristöstään huonosti valaistuista toimistotiloista, steriileistä online supportin vuorovaikutuksista ja kaupallisista verkostoista.
