Arvostelin taannoin tuon ekan digisinkun Satu ja jopa kehuin sitä. No eipä se tämän muun materiaalin joukossa pahalta kuulosta vieläkään. Bändissä on kaksi alkuperäisjäsentä, Adi ja Stressi ja kolmas melkein alkuperäinen, Räpylä, joten odotin jotain edes vähän räväkämpää.
Sit puhutaan ihan Suomen ainakin 90-luvun ehkä parhaasta levystä. Rovaniemeläinen Jallax2 oli tullut tutuksi radiosta jo -87 omakustannesinkullaan City Song. Se oli meikälle vuoden pikkulevy yhdessä Fucking Worldin Human Rights -ep:n kanssa.
Sapiens-kirjallaan tunnetuksi tullut Yuval Noah Harari tarkastelee uutuuskirjassaan Nexus – Tietoverkkojen lyhyt historia, miten informaation virta on rakentanut ja tuhonnut maailmaamme. Viime 100 000 vuoden ajan me sapiensit olemme koonneet itsellemme huikeasti vaikutusvaltaa. Mutta kaikista keksinnöistämme, löydöistämme ja valloituksistamme huolimatta meitä uhkaavat suuret vaarat: maailma on ekologisen romahduksen partaalla, poliittiset jännitteet kasvavat ja väärää tietoa on kaikkialla. Lisäksi syöksymme suin päin tekoälyn aikakauteen – tuntemattomaan tietoverkkoon, joka saattaa hävittää lajimme. Miksi olemme niin itsetuhoisia kaikista saavuttamistamme edistysaskelista huolimatta?
Levy käynnistyy Viimeinen syksy -LP:llä, joka julkaistiin luonnollisesti syksyllä 1979. Pelle oli edellisellä (loistavalla) Pelko ja viha -levyllä noussut maamme ykkösriviin ja tämä levy vakiinnutti paikan. Se nousi listoille joulukuussa ja oli parhaimmillaan viidentenä tammikuussa 1980. Levy, etenkin sen A-puoli, on erittäin vahvaa uuden aallon rockia. Kaikki tekstit ovat siinä Pellen ja sävellykset Taskisen tai Rubberduck Jonesin, paitsi selvästi poikkeava reggae Gabriel on Pellen ainoa sävellys levyllä.
