Hafezin runous ja persian kirjallisesta maailmasta on tehty uusi suomennos, joka esittelee runoilijan monimutkaista estetiikkaa ja yhteiskunnallista maailmaa.
Mirkka Rekola II -elämäkerta avaa runoilijan rikkaan sisäisen maailman ja hänen vaikuttavat tuotantonsa. Rekola koki, ettei hänen tuotantoaan täysin ymmärretty, vaikka saikin paljon positiivista huomiota.
Musiikkitoimittaja ja muusikko Nalle Östermanin toisella runokirjalla Veristen sikiöiden soidinmenot (Runoja) on ilmeisen groteski nimi ja perinteisistä runokirjoista poikkeava melko provosoiva kansikuva itse klassisen kirkkoveneen kera. Niin ja nyt ei puhuta seurakunnan soutukerhosta.
Tämän kirjan ohessa kuuntelin ja katselin vanhoja Tigersin, Cavanin jne. keikkoja, koska ajattelin, että olisiko aika kullannut muistot. Ei ollut, etenkin nuo kaksi olivat sellaista sontaa, etten muistanutkaan niitä niin kamaliksi. Mutta näköjään silloin täällä läpi meni (muualla oikein ei). Mutta tämä tuli varmaan jo selväksi. Selailin myös joulun aikaan mutsin luona vanhoja Suosikkeja (Soundit muistan jo ulkoa!) ja se oli kyllä sitten jo kivempaa nostalgiaa. Pitää varmaan ottaa lehdet joskus lähempään tarkasteluun, vaikka jutut aika tyhjänpäiväisiä muistaakseni olivatkin.
