Eka itseltä hyllystä löytyykin ja täydennyskin tuli luettua. En tätäkään jaksanut eritellä, mitkä on luettu ja mitkä ei, vaan annoin mennä alusta loppuun.
Interdimensional on saanut inspiraationsa tiedemieheltä Michio Kakulta, joka temaattisesti teorisoi, mikä voisi olla ihmislajin kaukainen tulevaisuus kaiken aineen, tähtien ja tunnettujen ulottuvuuksien ulkopuolella.
Jarkko Tontin palkitun Vedeera-sarjan kolmannessa osassa pohditaan vertauskuvin tutun ja kotoisan maailman sekä oudon valtakunnan mahdollista yhteyttä.
Entinen suuri suosikkini ei ole comebackinsa jälkeen tehnyt mitään, mikä olisi innostanut edes samalla lailla kuin 1970-80-lukujen huonoimmat biisit. Siis kyllähän näistä varmaan monet pitävät, mutta LP:nsä Punk Rock Menopause (ilmestyi jo 2014) ja sitä seuranneet singlet ovat minusta aika tylsää keskitien rockia ilman melodioita.
