Arvostelussa: Sonologyst – Interdimensional

Aiheeseen liittyvää

Emotion visa: PMMP vs Maustetytöt

Tänään kisailussa on Emotion visan historian ensimmäinen kaksintaistelu. Testaa...

POJAT: Nämä ajat (Hiljaiset Levyt HIKI-079) LP, 2023

Pojat oli omasta mielestäni paras Suomen ns. ramopunkbändeistä ilmestyttyään kuvioihin joskus vuonna 1990. Tekstit olivat nokkelia ja sävellykset tarttuvia ja vieraatkin palat yleensä suomennettu Ramoilta tai Boysilta. Omistan 2 ekaa LP:tä ja Pasi Virtanen -sinkun, mutta sitten kiinnostus vähän lopahti; mielestäni biisien taso laski tai se muuttui kertaamiseksi. Silloin tällöin keikalla nähdessäni oli kyllä kivaa ja viimeisin hankintani on Palaa-cd vuodelta 2003, jossa on loistava Mä uskon meihin -biisi.

The Blassics uskoo 10 vuoden jälkeen yhä käsityöläisyyteen

Kotimaisen afrofunkin ja -jazzin ylpeys juhlistaa uudella kokoelmalla Sounding Times studionsa ja levymerkkinsä monivivahteista taivalta.

Hellsinki Metal Festival

11-12.8.2023 Nordis Antti Sorsa Kim Strömsholm Uudet metallifestivaalit ovat aina tervetulleita, varsinkin...

The Protex -bändikatsaus

Protex on näitä alkuajan punkbändejä Pohjois-Irlannin Belfastista ja perustettiin vuonna 1978.

Jaa somessa

Uusi Sonologyst-albumi Interdimensional tutkii kosmisen musiikin parafyysistä ulottuvuutta ja viimeistelee hänen soundinsa laajenemisprosessin, joka alkoi albumeilla Silencers ja Ancient Death Cults and Beliefs, muodostaen ihanteellisen trilogian, joka on saanut inspiraationsa siitä, mikä on tieteen rajojen ulkopuolella.

Sonologyst -albumi arvostelussa

Interdimensional on saanut inspiraationsa tiedemieheltä Michio Kakulta, joka temaattisesti teorisoi, mikä voisi olla ihmislajin kaukainen tulevaisuus kaiken aineen, tähtien ja tunnettujen ulottuvuuksien ulkopuolella. Tulevaisuus, joka voi johtaa meidät voittoon kaiken lopusta meille tiedossa olevan universumin ennakoidun ja väistämättömän kuoleman jälkeen.

Soundiltaan kosminen Interdimensional läpäisee pysähtyneisyyden tunteen, joka muistuttaa Thomas Könerin isolaationistista elektroniikkaa, mutta silti sille on ominaista sähköistettyjen instrumenttien, analogisten syntetisaattoreiden ja resonoivien metalliesineiden äänitykset.

Toisin kuin aikaisemmilla levyillä, Sonologystin tyypillinen synkkä kokeellinen/post industrial -soundi on kuitenkin suodatettu usvaisen vääntyvän kaiun ja äärettömän viiveen kautta, ja kuvaa musiikillisesti sivilisaation galaktista matkaa, joka etsii mahdollista tulevaisuutta kuoleman jälkeen.

Äänimatka on usvainen, kosmista tuonpuoleista koskettavaa dronemaista resonaatiota, joka hiljaiselollaan hiipii kehon uumeniin jättäen jälkeen horrosmaisen pohdinnan tilan. Cold Spring – vanhana konkarina – osaa edelleen löytää loistavia artisteja talliinsa, kun taas Sonologyst osaa mainiosti nostaa vanhan ruosteen pintaan vanhanliiton mieltä kihelmöivällä dark ambient -tyylillään.

– K. Strömsholm

spot_img